Sydämen vajaatoiminnan oireet

---

Sydämen vajaatoiminta on vakava tila, jossa sydän ei jaksa pumpata verta tehokkaasti. Yleisiä oireita ovat hengenahdistus, väsymys, turvonneet jalat ja nopea painonnousu nesteen kertymisen vuoksi. Tila voi kehittyä hitaasti ja olla vaikea tunnistaa ajoissa. Riskitekijöitä ovat muun muassa korkea verenpaine, sydäninfarkti, läppäsairaudet, diabetes ja korkea ikä. Sydämen vajaatoiminta lisää myös kaatumisriskiä, erityisesti vanhemmilla ihmisillä.

---

Miksi sydämen vajaatoiminta on vaarallista

Sydämen vajaatoiminta tarkoittaa, että sydämen pumppauskyky on heikentynyt. Verenkierto huononee, ja elimet saavat vähemmän happea ja ravintoa. Arvioiden mukaan Ruotsissa yli 200 000 ihmistä elää sydämen vajaatoiminnan kanssa, ja määrä kasvaa väestön ikääntyessä [1].

Tila voi aiheuttaa sekä äkillisiä että vähitellen pahenevia oireita. Hoitamattomana sydämen vajaatoiminta johtaa usein elämänlaadun heikkenemiseen, toistuviin sairaalahoitoihin ja ennenaikaisen kuoleman riskiin.

Mitä kehossa tapahtuu?

Kun sydän ei pumppaa tehokkaasti, nestettä kertyy elimistöön. Se voi aiheuttaa turvotusta jaloissa, painonnousua, hengenahdistusta ja väsymystä. Keho yrittää kompensoida nostamalla sykettä ja aktivoimalla hormonijärjestelmiä, mutta pitkällä aikavälillä tämä rasittaa sydäntä entisestään.

Sydämen vajaatoiminta voi olla vasemmanpuoleista, oikeanpuoleista tai molempien yhdistelmä – riippuen siitä, mikä osa sydämestä on heikentynyt.

Yleisiä sydämen vajaatoiminnan oireita

Tyypillisiä oireita ovat [2]:

• Hengenahdistus, aluksi rasituksessa ja myöhemmin myös levossa

• Väsymys ja heikentynyt jaksaminen

• Jalkojen, nilkkojen tai jalkaterien turvotus

• Nopea painonnousu, usein nesteen kertymisen takia

• Yölliset hengitysvaikeudet, esim. yskä tai äkillinen hengenahdistus

• Epäsäännöllinen syke tai sydämentykytys

Oireiden voimakkuus vaihtelee, ja ne voivat kehittyä vähitellen pitkän ajan kuluessa.

Miten sydämen vajaatoiminta vaikuttaa kehoon

Hoitamaton sydämen vajaatoiminta voi johtaa:

• Nesteen kertymiseen keuhkoihin (keuhkoedeema), mikä aiheuttaa vaikeaa hengenahdistusta

• Heikentyneeseen hapensaantiin, mikä laskee jaksamista ja elämänlaatua

• Suurentuneeseen rytmihäiriöiden riskiin, jotka voivat olla hengenvaarallisia

• Munuaisten vajaatoimintaan, kun verenkierto on riittämätön [3]

Riskitekijät

Sydämen vajaatoiminta syntyy usein muiden sydän- ja verisuonitautien seurauksena. Yleisiä riskitekijöitä ovat [4]:

• korkea verenpaine

• aiempi sydäninfarkti

• sydämen läppäsairaudet

• diabetes

• eteisvärinä

• korkea ikä

• tupakointi ja liikkumattomuus

Diagnoosi ja hoito

Diagnoosi perustuu potilaan taustatietoihin, tutkimukseen, EKG:hen, verikokeisiin ja sydämen ultraäänitutkimukseen.

Hoidon tavoitteet ovat:

• lievittää oireita lääkkeillä kuten nesteenpoistolääkkeet, ACE:n estäjät ja beetasalpaajat

• parantaa elämänlaatua liikunnan ja ruokavaliomuutosten avulla

• ehkäistä äkillisiä pahenemisvaiheita säännöllisillä kontrolleilla [5]

Vaikeissa tapauksissa voidaan tarvita tahdistin, sydämen tukipumppu tai siirto.

Milloin hakeutua hoitoon?

Hakeudu hoitoon jos huomaat:

• jatkuvaa hengenahdistusta

• jalkojen turvotusta tai nopeaa painonnousua

• yöllisiä hengitysvaikeuksia

• selvästi heikentynyttä jaksamista

Hakeudu välittömästi päivystykseen vaikean hengenahdistuksen tai rintakivun yhteydessä.

Sydämen vajaatoiminta ja kaatumisriski

Sydämen vajaatoimintaa sairastavilla on suurentunut kaatumisriski. Syitä ovat:

• Väsymys ja alentunut kunto, jotka heikentävät tasapainoa

• Huimaus, joka voi johtua sekä sydämen vajaatoiminnasta että verenpainelääkkeistä

• Yölliset hengitysvaikeudet, jotka voivat aiheuttaa horjuvuutta ylös noustessa

• Nesteenpoistolääkkeet ja muut lääkkeet, jotka voivat alentaa verenpainetta [6]

Koska kaatumiset ovat yleinen syy vammoihin ja sairaalahoitoihin iäkkäillä, on tärkeää yhdistää sydämen vajaatoiminnan hoito kaatumisten ennaltaehkäisyyn.

Turvahälyttimet automaattisilla putoamishälyttimillä voivat lisätä turvallisuutta ihmisille, joilla on lisääntynyt putoamisriski.

Sensoremin turvahälytin on esimerkki teknisestä apuvälineestä, joka on suunniteltu erityisesti ihmisille, joilla on lisääntynyt putoamisriski. Turvahälytin voi automaattisesti hälyttää kaatumisen sattuessa ja soittaa sitten sukulaisille kellon sisäänrakennetun kaiutinpuhelimen avulla, jossa on kaksisuuntainen tietoliikenne. Turvahälytin toimii ulkona ja siinä on sisäänrakennettu GPS-paikannus, jotta omaiset näkevät käyttäjän sijainnin kartalla Sensorem-sovelluksessa.