Mikä on glaukooma (viherkaihi)?

---

Glaukooma, eli viherkaihi, on silmäsairaus, joka vaurioittaa näköhermoa ja kaventaa vähitellen näkökenttää. Se vaikuttaa erityisesti ääreisnäköön ja todetaan usein myöhään, mikä voi lisätä kaatumisriskiä iäkkäillä [1].

---

Mitä silmässä tapahtuu?

Silmän sisällä muodostuu jatkuvasti nestettä, joka normaalisti poistuu tasapainoisesti. Jos nesteen poistuminen häiriintyy, silmänpaine voi nousta.

Kohonnut silmänpaine voi vaurioittaa näköhermoa, joka välittää näköaistimukset aivoihin [1]. Vaurio on pysyvä, eikä jo menetettyä näköä voida palauttaa, mutta sairauden etenemistä voidaan usein hidastaa hoidolla.

Joissakin glaukooman muodoissa näköhermo vaurioituu, vaikka silmänpaine on normaali.

Kuinka yleinen glaukooma on?

Glaukooma on yksi yleisimmistä näön heikkenemisen syistä maailmassa.

Ruotsissa arviolta noin 100 000 henkilöllä on glaukooma, ja esiintyvyys kasvaa selvästi iän myötä [2]. Riski on huomattavasti suurempi yli 70-vuotiailla.

Koska sairaus etenee hitaasti, monet eivät tiedä sairastavansa sitä.

Yleiset oireet

Glaukooma ei yleensä aiheuta selviä oireita alkuvaiheessa [1].

Sairauden edetessä voi ilmetä:

• Näkökentän kaventumista (“putkinäkö”)

• Vaikeuksia havaita esineitä sivuilta

• Ongelmia suunnistamisessa uusissa ympäristöissä

• Lisääntynyttä epävarmuutta kävellessä

Myöhäisessä vaiheessa myös keskusnäkö voi heikentyä.

Glaukooma ja ikääntyminen

Ikä on tärkein glaukooman riskitekijä [1]. Riski kasvaa vähitellen 60–65 ikävuoden jälkeen.

Muita riskitekijöitä ovat:

• Perinnöllisyys

• Kohonnut silmänpaine

• Diabetes

• Korkea verenpaine

Koska glaukooma on usein alkuvaiheessa oireeton, säännölliset silmätutkimukset ovat tärkeitä ikääntyessä.

Glaukooma ja kaatumisriski

Näkökenttä on tärkeä esteiden, portaiden ja ympäristön liikkeiden havaitsemisessa. Kun ääreisnäkö heikkenee, henkilö voi:

• Ohittaa sivulla olevia esteitä

• Törmätä huonekaluihin

• Arvioida portaiden korkeuserot väärin

Tutkimukset osoittavat, että näkökentän kaventuminen on yhteydessä lisääntyneeseen kaatumis- ja murtumariskiin iäkkäillä [3].

Koska muutokset tapahtuvat vähitellen, henkilö ei välttämättä itse huomaa näkökentän supistumista, mikä lisää riskiä entisestään.

Hoito

Hoidon tavoitteena on alentaa silmänpainetta ja hidastaa sairauden etenemistä [1].

Yleisiä hoitomuotoja ovat:

• Silmätipat

• Laserhoito

• Leikkaus

Hoito ei voi palauttaa menetettyä näköä, mutta voi vähentää lisävaurion riskiä.

Milloin hakeutua tutkimuksiin?

Glaukooma ei useinkaan aiheuta varhaisia oireita. Siksi säännölliset silmätarkastukset ovat tärkeitä erityisesti yli 60-vuotiaille.

Hakeudu tutkimuksiin, jos:

• Sairautta esiintyy suvussa

• Havaitset muutoksia näkökentässä

• Tunnet lisääntynyttä epävarmuutta kävellessä

Lisätietoa löytyy palvelusta Terveyskirjasto [1].

Turvahälyttimet automaattisilla putoamishälyttimillä voivat lisätä turvallisuutta ihmisille, joilla on lisääntynyt putoamisriski.

Sensoremin turvahälytin on esimerkki teknisestä apuvälineestä, joka on suunniteltu erityisesti ihmisille, joilla on lisääntynyt putoamisriski. Turvahälytin voi automaattisesti hälyttää kaatumisen sattuessa ja soittaa sitten sukulaisille kellon sisäänrakennetun kaiutinpuhelimen avulla, jossa on kaksisuuntainen tietoliikenne. Turvahälytin toimii ulkona ja siinä on sisäänrakennettu GPS-paikannus, jotta omaiset näkevät käyttäjän sijainnin kartalla Sensorem-sovelluksessa.