Glaukooman (viherkaihin) oireet

---

Glaukooma, eli viherkaihi, aiheuttaa vähitellen näkökentän kaventumista, joka havaitaan usein myöhään ja voi lisätä kaatumisriskiä iäkkäillä [1].

---

Varhaiset oireet

Alkuvaiheessa useimmat eivät huomaa selviä muutoksia. Kun oireita ilmenee, ne liittyvät usein:

• Vaikeuksiin havaita esineitä sivuilta

• Tunne siitä, että näkökenttä kapenee

• Lisääntyneeseen epävarmuuteen uusissa ympäristöissä

Koska muutokset tapahtuvat vähitellen, niihin voi tottua huomaamatta.

Näkökentän kaventuminen – tyypillisin merkki

Glaukooman tavallisin oire on ääreisnäön heikkeneminen, jota kutsutaan joskus “putkinäöksi” [1].

Se voi tarkoittaa, että henkilö:

• Ei huomaa portaiden askelmia

• Törmää huonekaluihin sivuilta

• Kokee vaikeuksia liikkua väkijoukossa

• Osuu ovenkarmeihin

Myöhäisvaiheessa myös keskusnäkö voi heikentyä.

Akuutti glaukooma – harvinainen mutta vakava

Harvinaisempi muoto on akuutti ahdaskulmaglaukooma, jossa silmänpaine nousee nopeasti ja aiheuttaa selvät oireet:

• Voimakas silmäkipu

• Päänsärky

• Pahoinvointi

• Äkillinen näön heikkeneminen

Tämä on hätätilanne ja vaatii välitöntä hoitoa [1].

Oireet ja ikääntyminen

Glaukooman riski kasvaa iän myötä, erityisesti 60–65 vuoden jälkeen [1]. Koska sairaus on usein oireeton alkuvaiheessa, säännölliset silmätarkastukset ovat tärkeitä ikääntyessä.

Monet tapaukset todetaan rutiinitarkastuksissa.

Glaukooma ja kaatumisriski

Ääreisnäkö on tärkeä esteiden ja liikkeen havaitsemisessa ympäristössä. Kun se heikkenee, riski:

• Kompastua esineisiin

• Ohittaa portaat

• Tuntea epävarmuutta kävellessä

kasvaa.

Tutkimusten mukaan näkökentän kaventuminen on yhteydessä lisääntyneeseen kaatumis- ja murtumariskiin iäkkäillä [2].

Koska näkömuutokset tapahtuvat hitaasti, henkilö ei välttämättä itse huomaa näkökentän kaventumista, mikä lisää riskiä entisestään.

Milloin hakeutua tutkimuksiin?

Hakeudu silmätutkimukseen, jos:

• Sairautta esiintyy suvussa

• Havaitset muutoksia näkökentässä

• Tunnet lisääntynyttä epävarmuutta kävellessä

Varhainen toteaminen ja hoito voivat hidastaa sairauden etenemistä.

Lisätietoa löytyy palvelusta Terveyskirjasto [1].

Turvahälyttimet automaattisilla putoamishälyttimillä voivat lisätä turvallisuutta ihmisille, joilla on lisääntynyt putoamisriski.

Sensoremin turvahälytin on esimerkki teknisestä apuvälineestä, joka on suunniteltu erityisesti ihmisille, joilla on lisääntynyt putoamisriski. Turvahälytin voi automaattisesti hälyttää kaatumisen sattuessa ja soittaa sitten sukulaisille kellon sisäänrakennetun kaiutinpuhelimen avulla, jossa on kaksisuuntainen tietoliikenne. Turvahälytin toimii ulkona ja siinä on sisäänrakennettu GPS-paikannus, jotta omaiset näkevät käyttäjän sijainnin kartalla Sensorem-sovelluksessa.