Mikä on angina pectoris (rintakipu)

---

Angina syntyy, kun sydän saa liian vähän happea ahtautuneiden sepelvaltimoiden vuoksi. Tavallisia oireita ovat rintakipu, puristus, hengenahdistus ja väsymys. Tila voi lisätä kaatumisriskiä, erityisesti iäkkäillä, koska huimausta ja heikkoutta voi esiintyä rasituksessa. Hoitoon kuuluu lääkitys, elämäntapamuutokset ja joissain tapauksissa leikkaus.

---

Mitä tapahtuu kehossa anginan aikana?

Angina pectoris, eli rintakipu, syntyy, kun sydänlihas ei saa tarpeeksi happea. Tämä johtuu yleensä sepelvaltimoiden ahtautumisesta – ne ovat sydämen verisuonia, jotka kuljettavat happea ja ravintoaineita sydänlihakseen. Kun verenvirtaus heikkenee, voi syntyä puristavaa tai polttavaa kipua rinnassa, usein fyysisen rasituksen tai stressin yhteydessä.

Angina on merkki sydän- ja verisuonisairaudesta ja voi olla varoitusmerkki kohonneesta sydäninfarktiriskistä.

Tyypilliset oireet

Anginan oireet voivat vaihdella henkilöstä toiseen, mutta yleisiä merkkejä ovat:

• Puristava tai polttava tunne rinnassa

• Kipu, joka säteilee käsivarsiin, kaulaan, leukaan, selkään tai ylävatsaan

• Hengenahdistus rasituksessa

• Pahoinvointi, kylmänhikisyys tai huimaus

• Poikkeava väsymys tai heikkous

Kipu helpottaa usein muutamassa minuutissa levossa tai nitroglyseriinin avulla, joka laajentaa verisuonia.

Anginan syyt

Yleisin syy on valtimonkovettumatauti (ateroskleroosi), jossa rasvaa ja kalkkia kertyy valtimoiden seinämiin, kaventaen niitä ja heikentäen verenvirtausta sydämeen.

Riskitekijöitä ovat:

• Tupakointi

• Korkea verenpaine

• Korkea kolesteroli

• Diabetes

• Ylipaino ja vähäinen liikunta

• Pitkäaikainen stressi

Riski kasvaa iän myötä – erityisesti miehillä yli 45 v. ja naisilla yli 55 v.

Hoito ja ennaltaehkäisy

Anginan hoidon tavoitteena on lievittää oireita ja pienentää sydäninfarktin riskiä. Yleensä hoito koostuu elämäntapamuutoksista ja lääkityksestä.

Tavallisia hoitomuotoja ovat:

• Nitroglyseriini nopeaan helpotukseen

• Verenpainetta ja kolesterolia alentavat lääkkeet

• Veren hyytymistä estävät lääkkeet, jotka vähentävät veritulppien riskiä

Vaikeissa tapauksissa tarvitaan pallolaajennus (PCI) tai ohitusleikkaus verenvirtauksen parantamiseksi.

Ennaltaehkäiseviä keinoja ovat:

• Tupakoinnin lopettaminen

• Säännöllinen liikunta

• Sydänystävällinen ruokavalio

• Painon ja verenpaineen hallinta

• Stressin vähentäminen

Angina ja kaatumisriski

Anginaa sairastavilla voi esiintyä huimausta, heikkoutta tai äkillistä kipua, erityisesti rasituksessa. Tämä lisää kaatumisriskiä, etenkin iäkkäillä ihmisillä.

Huimaus tai hengenahdistus voi johtaa tasapainon menetykseen, ja kaatuminen voi aiheuttaa vakavia vammoja – erityisesti, jos liikuntakyky on heikentynyt tai on osteoporoosia.

Kaatumisriskiä voi pienentää:

• Välttämällä äkillisiä liikkeitä oireiden aikana

• Lepäämällä, jos esiintyy rintakipua tai huimausta

• Käyttämällä turvaranneketta tai henkilöhälytintä

• Varmistamalla, että kotiympäristö on turvallinen (ei irtomattoja, hyvä valaistus)

Oikeanlainen tuki arjessa, kuten henkilöhälytin, tuo turvaa ja mahdollistaa nopean avun kaatumistilanteessa.

Turvahälyttimet automaattisilla putoamishälyttimillä voivat lisätä turvallisuutta ihmisille, joilla on lisääntynyt putoamisriski.

Sensoremin turvahälytin on esimerkki teknisestä apuvälineestä, joka on suunniteltu erityisesti ihmisille, joilla on lisääntynyt putoamisriski. Turvahälytin voi automaattisesti hälyttää kaatumisen sattuessa ja soittaa sitten sukulaisille kellon sisäänrakennetun kaiutinpuhelimen avulla, jossa on kaksisuuntainen tietoliikenne. Turvahälytin toimii ulkona ja siinä on sisäänrakennettu GPS-paikannus, jotta omaiset näkevät käyttäjän sijainnin kartalla Sensorem-sovelluksessa.