Salamat silmissä – voiko kyseessä olla aivoinfarkti?
Salamoiden tai välähdysten näkeminen silmissä voi olla huolestuttavaa. Useimmiten se on vaaratonta – mutta joskus se voi olla varhainen merkki aivohalvauksesta. Tässä artikkelissa selitämme, mitä näkövälähdykset aiheuttavat, miten arvioida ovatko ne vaarallisia ja miksi nopea lääkärinapu voi pelastaa sekä aivojen että muistin.
Yleisiä syitä silmien välkkymiseen ja salamoihin
Salamoilla ja välähdyksillä silmissä voi olla monia syitä – useimmat täysin vaarattomia. Yleisimmät ovat:
- Lasiaisen irtauma – yleinen iän myötä, kun lasiainen vetäytyy verkkokalvolta
- Migreeni auralla – antaa usein tyypillisen siksak-kuvion, joka leviää vähitellen
- Stressi ja väsymys – voi aiheuttaa lyhytaikaisia valofenomeneita ilman taustasairautta
- Matala verenpaine tai verensokerin lasku – aiheuttaa joskus välkkymistä ja huimausta
- Verkkokalvon irtauma – vakava tila, joka vaatii kiireellistä hoitoa
- Neurologiset syyt – mukaan lukien aivohalvaus ja TIA
Useimmat silmien välkkymistapaukset ovat vaarattomia ja häviävät itsestään. Mutta joissakin tapauksissa näköhäiriöt voivat olla aivohalvauksen varhainen varoitusmerkki. Lue lisää oppiaksesi erottamaan ne toisistaan.
Mitä silmissä näkyvät salamat tarkoittavat?
Silmissä näkyvät valot – lääketieteellisesti kutsutaan fotopsiaksi – ovat lyhyitä valoja, jotka ilmestyvät ilman ulkoista valonlähdettä. Ne voivat näyttää salamilta, kipinöiltä tai välkkyviltä tähdiltä.
Yleisiä syitä ovat lasiaisen irtauma (yleinen iän myötä), verkkokalvon tilat, migreeni auralla ja silmävammat. Mutta joissakin tapauksissa nämä näköhäiriöt voivat olla neurologista alkuperää – ja silloin aivohalvausriski voi olla ajankohtainen.
Milloin salamat silmissä voivat olla aivohalvauksen merkki?
Aivohalvauksen oireet vaihtelevat sen mukaan, mikä aivojen osa on vaurioitunut. Jos näet äkillisesti salamoita tai menetät osan näkökentästäsi – erityisesti toisessa silmässä tai näkökentän toisella puolella – se voi olla varoitusmerkki aivohalvauksesta aivojen takaosassa (posteriorinen verenkiertohäiriö).
Nämä aivohalvaustyypit voivat aiheuttaa:
- Äkillinen näönmenetys tai näkökenttäpuutos
- Kaksoiskuva
- Huimaus
- Tasapainohäiriöt
- Koordinaatio-ongelmat
Tärkeää huomata: näköhäiriöt jäävät usein huomaamatta – sekä sairastuneelta itseltään että terveydenhuollon henkilöstöltä.
Miten erottaa vaarattomat salamat aivohalvauksesta?
Eron tunnistaminen ei ole aina helppoa. Tässä pikaopas:
| Oire | Todennäköisesti vaaraton | Mahdollinen aivohalvaus |
|---|---|---|
| Salamat silmänliikkeessä | Kyllä | Ei |
| Salamat migreenin yhteydessä | Kyllä | Ehkä |
| Äkillinen näönmenetys | Ei | Kyllä |
| Yksipuolinen näkömuutos | Ei | Kyllä |
| Muut neurologiset oireet | Ei | Kyllä |
Pienimmänkin epäilyksen hetkellä – soita 112. On aina parempi olla varman päälle.
Milloin sinun pitäisi hakeutua hoitoon?
- Soita 112 välittömästi äkillisten näköhäiriöiden yhteydessä, joihin liittyy huimausta, puutumista, puhevaikeuksia tai kasvojen halvaus
- Varaa aika silmälääkärille muutaman päivän sisällä uusien, yksittäisten salamoiden ilmaantuessa ilman muita oireita
- Soita terveyskeskukseen toistuvien välkkymisten yhteydessä ilman selvää syytä
Lue lisää: Mikä on TIA-kohtaus? – ohimenevä näköhäiriö voi olla TIA-kohtaus, joka edeltää aivohalvausta.
Mitä aivoissa tapahtuu aivohalvauksen aikana?
Aivohalvaus syntyy, kun verenvirtaus osaan aivoja estyy. Jos vaurioitunut alue sisältää näköä ohjaavia alueita – kuten takaraivolohkon – oireet voivat sisältää osittaisen tai täydellisen näönmenetyksen, sumean näön tai salamoita. Tämä koskee erityisesti posteriorisen verenkierron halvauksia, jotka ovat usein vaikeampia havaita kuin klassiset yksipuoliset aivohalvausoireet.
Migreeni auralla – näin se eroaa aivohalvauksesta
Migreeni auralla aiheuttaa näköhäiriöitä, jotka voivat muistuttaa aivohalvausoireita, mutta jotka yleensä leviävät vähitellen 5–30 minuutin aikana ja joita seuraa usein päänsärky. Tyypillisiä merkkejä ovat siksak-kuviot, välkkyvät valokaaret tai tilapäinen näön heikkeneminen. Migreeni auralla on itsessään vaaraton, mutta se tulisi tutkia, jos se on uusi oire – ja sinun tulisi aina hakeutua kiireelliseen hoitoon, jos olet epävarma.
Aivohalvaus ja dementia – tärkeä yhteys
Aivohalvaus on enemmän kuin akuutti tapahtuma. Monet aivohalvauksen saaneet kokevat pitkäaikaisia vaikutuksia – mukaan lukien kognitiivinen heikentyminen. Toistuvat pienet aivoverenkiertohäiriöt voivat johtaa verisuonidementtiin, jossa aivotoiminta heikkenee vähitellen heikentyneen verenvirtauksen takia. Aivohalvauksen varhainen havaitseminen ja hoito voivat siksi olla ratkaisevia tulevien muistiongelmien ehkäisemiseksi.
Sensoreminin turvahälytin – aina saatavilla kun tarvitset apua
Sensoreminin turvaranneke voi automaattisesti laukaista hälytyksen kaatumisen yhteydessä ja soittaa sitten automaattisesti omaisille kellon sisäänrakennetun kaksisuuntaisen kaiuttimen kautta. Käyttäjä voi myös laukaista hälytyksen manuaalisesti painamalla fyysistä hälytyspainiketta. Turvahälytin toimii ulkona ja siinä on sisäänrakennettu GPS-paikannus, jotta omaiset voivat seurata käyttäjän sijaintia kartalla Sensorem-sovelluksessa.
LUE ANTURIN TURVALLISUUSHÄLYTYKSESTÄ
APUA AIVOHALVAUKSEN JÄLKEEN
Lähteet
[1] Fisher, C.M. (2002). “Posterior circulation ischemia: then, now, and tomorrow.” Stroke. [2] Lavallée, P.C. et al. (2007). “Vision symptoms as a warning sign of stroke.” The Lancet Neurology. [3] Gorelick, P.B. et al. (2011). “Vascular contributions to cognitive impairment and dementia.” Stroke.
Milloin pitää soittaa hätänumeroon?
Soita 112 välittömästi äkillisistä näköhäiriöistä yhdistettynä muihin aivohalvausoireisiin: kasvojen halvaus, käsi- tai jalkaheikkous, puhevaikeudet tai voimakas huimaus. Älä odota.
Lue lisää: Mikä on aivohalvaus? – Mikä on TIA-kohtaus? – TIA-kohtauksen jälkioireet – Ero aivoinfarktin ja aivoverenvuodon välillä – Turvaranneke
