Miksi ihminen saa diabeteksen?

---

Diabeteksella on erilaisia syitä riippuen tyypistä. Tyypin 1 diabetes johtuu autoimmuunireaktiosta, joka tuhoaa insuliinia tuottavat solut, kun taas tyypin 2 diabetes kehittyy pääasiassa perinnöllisten tekijöiden ja elämäntapojen, kuten ylipainon, liikkumattomuuden ja epäterveellisen ruokavalion, yhteisvaikutuksesta.

---

Diabetes – kasvava kansantauti

Diabetes on nykyään yksi yleisimmistä kansantaudeista Suomessa ja maailmassa. Suomessa elää yli 500 000 ihmistä diagnoosin kanssa, ja määrä kasvaa jatkuvasti (1). Mutta mikä oikeastaan aiheuttaa sen, että osa ihmisistä sairastuu diabetekseen ja osa ei? Vastaus riippuu siitä, puhutaanko tyypin 1 vai tyypin 2 diabeteksesta – ja sekä perimä, immuunijärjestelmä että elämäntavat vaikuttavat asiaan.

Tyypin 1 diabetes – autoimmuunisairaus

Tyypin 1 diabetes puhkeaa usein lapsuudessa tai nuoruudessa, mutta se voi kehittyä myös aikuisiässä. Tässä diabeteksen muodossa elimistön oma immuunijärjestelmä hyökkää haiman insuliinia tuottavia beetasoluja vastaan. Kun solut tuhoutuvat, elimistö ei enää pysty tuottamaan insuliinia.

Insuliini on välttämätön veren glukoosipitoisuuden säätelyssä. Ilman insuliinia verensokeri nousee nopeasti, mikä aiheuttaa oireita, kuten janoa, laihtumista ja väsymystä. Tarkkaa syytä sille, miksi immuunijärjestelmä hyökkää elimistön omia soluja vastaan, ei vielä tunneta. Tutkijat uskovat sen johtuvan perinnöllisen alttiuden ja ulkoisten tekijöiden, kuten varhaisten virusinfektioiden, yhdistelmästä (2).

Tyypin 2 diabetes – vahvasti yhteydessä elämäntapoihin

Tyypin 2 diabetes on paljon yleisempi kuin tyypin 1 ja muodostaa noin 85–90 % kaikista tapauksista (3). Toisin kuin tyypin 1 diabeteksessa, elimistö tuottaa edelleen insuliinia, mutta solut muuttuvat vähitellen vähemmän herkäksi hormonille – tätä kutsutaan insuliiniresistenssiksi. Ajan myötä haima voi myös väsyä ja tuottaa liian vähän insuliinia verensokerin hallintaan.

Tyypin 2 diabeteksen tärkeimmät riskitekijät ovat:

• Ylipaino, erityisesti keskivartalolihavuus – lisää insuliiniresistenssin riskiä.

• Liikunnan puute – istumapainotteinen elämäntapa heikentää lihasten kykyä käyttää glukoosia.

• Epäterveellinen ruokavalio – runsas sokerin, punaisen lihan ja prosessoidun ruoan käyttö lisää riskiä.

• Ikä – riski kasvaa huomattavasti 45 ikävuoden jälkeen.

• Stressi ja univaje – vaikuttavat hormonitoimintaan ja voivat lisätä insuliiniresistenssiä.

• Tupakointi ja alkoholi – lisäävät sairastumisriskiä ja pahentavat taudinkulkua.

Perimä ja geneettiset tekijät

Perimä vaikuttaa molempiin diabetestyyppeihin, mutta eri tavoin. Tyypin 1 diabeteksessa perinnöllisyys on vähemmän merkittävä – vaikka lähisukulaisella olisi sairaus, oma riski on suhteellisen pieni. Tyypin 2 diabeteksessa perimän vaikutus on huomattavasti voimakkaampi. Jos vanhemmalla tai sisaruksella on tyypin 2 diabetes, riski sairastua kasvaa merkittävästi, etenkin jos siihen yhdistyy ylipaino ja liikkumattomuus (4).

Elämäntapojen ratkaiseva merkitys

Vaikka perimää ei voi muuttaa, elämäntavoilla on valtava merkitys – erityisesti tyypin 2 diabeteksen ehkäisyssä. Tutkimusten mukaan säännöllinen liikunta voi vähentää sairastumisriskiä jopa 50 % (5). Myös pienikin painonpudotus on hyödyllistä: 5–10 % painon lasku voi parantaa insuliiniherkkyyttä merkittävästi.

Tasapainoinen ruokavalio, jossa on runsaasti vihanneksia, täysjyväviljaa, palkokasveja ja kalaa sekä vähän sokeria ja punaista lihaa, on tärkeä suojaava tekijä. Riittävä uni ja stressinhallinta ovat myös tärkeitä, sillä pitkäaikainen stressi vaikuttaa sekä verensokeriin että painoon.

Diabetes ja lisääntynyt kaatumisriski

Diabeteksen vähemmän tunnettu, mutta erittäin merkittävä seuraus on lisääntynyt kaatumisriski. Tämä johtuu useista tekijöistä:

• Neuropatia (hermovauriot) – pitkään koholla ollut verensokeri voi vahingoittaa hermoja, erityisesti jaloissa, mikä heikentää tuntoa ja tasapainoa.

• Näköongelmat – diabetes voi aiheuttaa retinopatiaa ja muita silmäsairauksia, jotka vaikeuttavat esteiden havaitsemista.

• Matala verensokeri (hypoglykemia) – insuliinihoidon tai joidenkin lääkkeiden yhteydessä verensokeri voi laskea nopeasti, mikä aiheuttaa huimausta ja heikkoutta.

• Lihasheikkous – pitkäaikainen diabetes voi heikentää lihaksia ja lisätä kaatumisalttiutta.

Kaatumiset ovat erityisen vaarallisia iäkkäille diabeetikoille, sillä ne johtavat usein murtumiin ja pitkään toipumisaikaan. Ennaltaehkäiseviä keinoja ovat muun muassa tasapainoharjoittelu, säännölliset jalka- ja näöntarkastukset sekä turvaratkaisut, kuten hälytyslaitteet.

Turvahälyttimet automaattisilla putoamishälyttimillä voivat lisätä turvallisuutta ihmisille, joilla on lisääntynyt putoamisriski.

Sensoremin turvahälytin on esimerkki teknisestä apuvälineestä, joka on suunniteltu erityisesti ihmisille, joilla on lisääntynyt putoamisriski. Turvahälytin voi automaattisesti hälyttää kaatumisen sattuessa ja soittaa sitten sukulaisille kellon sisäänrakennetun kaiutinpuhelimen avulla, jossa on kaksisuuntainen tietoliikenne. Turvahälytin toimii ulkona ja siinä on sisäänrakennettu GPS-paikannus, jotta omaiset näkevät käyttäjän sijainnin kartalla Sensorem-sovelluksessa.