Diabetes tyyppi 1 ja tyyppi 2 – mikä ero niillä on?

---

Diabetes on yksi yleisimmistä kansantaudeista Suomessa ja maailmalla. Kaksi yleisintä muotoa ovat tyyppi 1 ja tyyppi 2. Yhdessä ne koskettavat satojatuhansia suomalaisia. Niiden välillä on kuitenkin eroja syiden, oireiden, hoidon ja sairastuneiden osalta. Näiden erojen ymmärtäminen on tärkeää sekä diabeetikoille että heidän läheisilleen.

---

Pääasialliset erot

• Syy: Tyyppi 1 on autoimmuunisairaus; tyyppi 2 johtuu insuliiniresistenssistä ja heikentyneestä insuliinituotannosta.

• Ikä: Tyyppi 1 alkaa usein nuorella iällä; tyyppi 2 koskettaa pääasiassa aikuisia.

• Hoito: Tyyppi 1 vaatii aina insuliinia; tyyppi 2 voidaan usein hoitaa elämäntapamuutoksilla ja lääkityksellä.

• Eteneminen: Tyyppi 1 kehittyy nopeasti; tyyppi 2 hitaasti.

---

Mitä on diabetes tyyppi 1?

Tyypin 1 diabeteksessa elimistön immuunijärjestelmä hyökkää haiman insuliinia tuottavia beetasoluja vastaan. Insuliinin tuotanto loppuu kokonaan, jolloin glukoosi ei pääse soluihin ja verensokeri nousee nopeasti. Sairaus alkaa usein lapsuudessa tai nuoruudessa, mutta voi puhjeta missä iässä tahansa (1).

Hoito tyypissä 1

Koska elimistö ei enää tuota insuliinia, tarvitaan elinikäinen hoito insuliinipistoksilla tai insuliinipumpulla. Myös jatkuva verensokerin seuranta on välttämätöntä verensokeritasapainon ylläpitämiseksi (2).

Mitä on diabetes tyyppi 2?

Tyypin 2 diabetes on yleisin muoto ja kehittyy vähitellen. Elimistö tuottaa edelleen insuliinia, mutta solut reagoivat siihen huonommin – insuliiniresistenssi. Ajan myötä myös insuliinintuotanto vähenee. Tyyppi 2 liittyy vahvasti ylipainoon, vähäiseen liikuntaan ja ikään, mutta myös perinnöllisyys vaikuttaa (3).

Hoito tyypissä 2

Hoito aloitetaan yleensä elämäntapamuutoksilla, kuten lisäämällä liikuntaa ja parantamalla ruokavaliota. Usein tarvitaan myös tablettilääkitystä ja joissain tapauksissa insuliinia.

Oireet – yhtäläisyydet ja erot

Molemmat tyypit voivat aiheuttaa väsymystä, lisääntynyttä janontunnetta, tiheää virtsaamistarvetta ja laihtumista.

• Tyyppi 1 kehittyy nopeasti, usein muutamassa viikossa.

• Tyyppi 2 etenee hitaasti ja voi olla vuosia huomaamatta (4).

Komplikaatiot ja kaatumisriski

Ilman hyvää hoitotasapainoa sekä tyyppi 1 että tyyppi 2 voivat johtaa komplikaatioihin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin, hermovaurioihin ja silmäongelmiin. Nämä lisäävät myös kaatumisriskiä:

• Hermovauriot jaloissa ja jaloissa heikentävät tasapainoa.

• Näköongelmat vaikeuttavat esteiden havaitsemista.

• Matala verensokeri (hypoglykemia) voi aiheuttaa huimausta ja heikkoutta.

Erityisesti iäkkäät diabeetikot ovat siksi alttiita kaatumisille (5).

Turvahälyttimet automaattisilla putoamishälyttimillä voivat lisätä turvallisuutta ihmisille, joilla on lisääntynyt putoamisriski.

Sensoremin turvahälytin on esimerkki teknisestä apuvälineestä, joka on suunniteltu erityisesti ihmisille, joilla on lisääntynyt putoamisriski. Turvahälytin voi automaattisesti hälyttää kaatumisen sattuessa ja soittaa sitten sukulaisille kellon sisäänrakennetun kaiutinpuhelimen avulla, jossa on kaksisuuntainen tietoliikenne. Turvahälytin toimii ulkona ja siinä on sisäänrakennettu GPS-paikannus, jotta omaiset näkevät käyttäjän sijainnin kartalla Sensorem-sovelluksessa.