Mistä tietää, että on diabetes?

---

Diabetes voi koskettaa ketä tahansa, mutta oireet eroavat suuresti tyypin 1 ja tyypin 2 välillä. Varhainen tunnistaminen on tärkeää, sillä aikainen diagnoosi voi pienentää vakavien lisäsairauksien riskiä.

---

Kaksi diabetestyyppiä – eri tavat näkyä

Diabetes jaetaan pääasiassa tyypin 1 ja tyypin 2 muotoon. Molemmat johtavat kohonneeseen verensokeriin, mutta syntytapa on täysin erilainen. Siksi myös oireet eroavat ja sairauden kehittymisen nopeus vaihtelee.

Tyypin 1 diabeteksen oireet

Tyypin 1 diabetes voi kehittyä nopeasti, joskus vain muutamissa viikoissa. Oireet ovat usein selkeitä ja vaikeita ohittaa. Tavallisia merkkejä ovat [1]:

• Runsas virtsaaminen, myös öisin.

• Voimakas jano.

• Tahaton laihtuminen normaalista tai lisääntyneestä ruokahalusta huolimatta.

• Väsymys ja energian puute.

• Pahoinvointi ja toisinaan vatsakivut.

Lapsilla ja nuorilla nämä oireet on erityisen tärkeää ottaa vakavasti. Hoitamattomana sairaus voi johtaa ketoasidoosiin – hengenvaaralliseen tilaan, joka vaatii välitöntä hoitoa.

Tyypin 2 diabeteksen oireet

Tyypin 2 diabetes kehittyy usein hitaasti ja voi jatkua vuosia ilman, että sitä huomataan. Sairaus löytyykin joskus vasta verikokeessa. Yleisiä oireita ovat [2]:

• Lisääntynyt jano ja tiheämpi virtsaaminen.

• Väsymys ja alhainen energiataso.

• Näköhäiriöt, kuten sumea näkö.

• Haavat, jotka paranevat hitaasti.

• Toistuvat infektiot, kuten virtsatie- tai ihoinfektiot.

Koska oireet voivat olla epämääräisiä, monet elävät pitkään tyypin 2 diabeteksen kanssa tietämättään. Siksi säännölliset terveystarkastukset ovat tärkeitä, etenkin henkilöille, joilla on riskitekijöitä kuten ylipaino, korkea verenpaine tai diabetes suvussa.

Milloin hakeutua lääkäriin?

Jos epäilet diabetesta – erityisesti jos sinulla on klassisia oireita kuten jano, väsymys ja laihtuminen – on aina syytä hakeutua lääkäriin verensokeritestiä varten. Mitä aiemmin sairaus todetaan, sitä paremmin voidaan pienentää riskiä lisäsairauksiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin, hermovaurioihin ja silmäongelmiin [3].

Miten diabetes diagnosoidaan?

Diabetes todetaan verikokeilla, joissa mitataan verensokeria. Tavallisia testejä ovat paastoverensokeri, pitkäaikaissokeri (HbA1c) ja joskus glukoosirasituskoe. Näiden avulla saadaan selkeä kuva siitä, kykeneekö elimistö käsittelemään sokeria normaalisti.

Turvahälyttimet automaattisilla putoamishälyttimillä voivat lisätä turvallisuutta ihmisille, joilla on lisääntynyt putoamisriski.

Sensoremin turvahälytin on esimerkki teknisestä apuvälineestä, joka on suunniteltu erityisesti ihmisille, joilla on lisääntynyt putoamisriski. Turvahälytin voi automaattisesti hälyttää kaatumisen sattuessa ja soittaa sitten sukulaisille kellon sisäänrakennetun kaiutinpuhelimen avulla, jossa on kaksisuuntainen tietoliikenne. Turvahälytin toimii ulkona ja siinä on sisäänrakennettu GPS-paikannus, jotta omaiset näkevät käyttäjän sijainnin kartalla Sensorem-sovelluksessa.