Mikä on aikuisiän diabetes?

---

Termiä ”aikuisiän diabetes” käytetään nykyään harvemmin, mutta moni tunnistaa sen yhä. Kyseessä on vanhempi nimitys siitä, mitä nykyisin kutsutaan tyypin 2 diabetekseksi.

---

Miksi sitä kutsuttiin aikuisiän diabetekseksi?

Aiemmin suurin osa sai diagnoosin vasta aikuisiässä, usein yli 50-vuotiaana. Siksi puhuttiin ”aikuisiän diabeteksesta”. Nykyään tiedetään, että tauti ei rajoitu vain iäkkäisiin – myös nuoret aikuiset ja jopa teini-ikäiset voivat sairastua tyypin 2 diabetekseen [1].

Mitä elimistössä tapahtuu aikuisiän diabeteksessa?

Tyypin 2 diabeteksessa haima tuottaa edelleen insuliinia, mutta solut eivät reagoi siihen kunnolla. Tätä kutsutaan insuliiniresistenssiksi. Haima yrittää kompensoida tuottamalla enemmän insuliinia. Lopulta se ei kuitenkaan enää riitä, ja verensokeri nousee [2].

Oireita, joihin kannattaa kiinnittää huomiota

Tyypin 2 diabetes kehittyy hitaasti ja voi olla vaikea tunnistaa. Tavallisia oireita ovat [3]:

• Lisääntynyt jano ja tiheämpi virtsaamistarve.

• Väsymys ja energian puute.

• Näköhäiriöt, esimerkiksi sumea näkö.

• Haavat, jotka paranevat hitaasti.

• Toistuvat infektiot, erityisesti iholla ja virtsateissä.

Koska oireet ovat usein lieviä alkuvaiheessa, monella voi olla sairaus useita vuosia tietämättään.

Riskitekijöitä aikuisiän diabetekselle

Useat tekijät lisäävät riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen:

• Ylipaino, erityisesti vyötärölihavuus.

• Perinnöllisyys – jos suvussa on diabetesta.

• Korkea verenpaine tai rasva-arvot.

• Vähäinen liikunta.

• Korkea ikä.

Mitä enemmän riskitekijöitä, sitä tärkeämpää on tarkistaa verensokeri säännöllisesti.

Ehkäisy ja hoito

Hyvä uutinen on, että tyypin 2 diabetesta voidaan suurelta osin ehkäistä ja hoitaa. Keskeisiä keinoja ovat:

• Terveellinen ruokavalio, jossa vähemmän sokeria ja nopeita hiilihydraatteja.

• Säännöllinen liikunta.

• Painonpudotus ylipainoisilla.

• Tupakoinnin lopettaminen.

Jos elämäntapamuutokset eivät riitä, tarvitaan lääkkeitä tai insuliinia. Uudet lääkkeet, kuten GLP-1-analogit, ovat osoittautuneet tehokkaiksi sekä verensokerin hallinnassa että painonhallinnassa [4].

Turvahälyttimet automaattisilla putoamishälyttimillä voivat lisätä turvallisuutta ihmisille, joilla on lisääntynyt putoamisriski.

Sensoremin turvahälytin on esimerkki teknisestä apuvälineestä, joka on suunniteltu erityisesti ihmisille, joilla on lisääntynyt putoamisriski. Turvahälytin voi automaattisesti hälyttää kaatumisen sattuessa ja soittaa sitten sukulaisille kellon sisäänrakennetun kaiutinpuhelimen avulla, jossa on kaksisuuntainen tietoliikenne. Turvahälytin toimii ulkona ja siinä on sisäänrakennettu GPS-paikannus, jotta omaiset näkevät käyttäjän sijainnin kartalla Sensorem-sovelluksessa.