Yleisimmät sydän- ja verisuonisairaudet

---

Sydän- ja verisuonisairaudet koskettavat noin 1,8 miljoonaa ruotsalaista ja sisältävät mm. korkean verenpaineen, eteisvärinän, sydämen vajaatoiminnan, aivohalvauksen ja sydäninfarktin. Ne ovat yleisiä sairaalahoidon syitä ja lisäävät kaatumisriskiä erityisesti iäkkäillä. Oireet, kuten huimaus, väsymys ja tasapaino-ongelmat – yhdessä lääkkeiden sivuvaikutusten kanssa – tekevät kaatumisten ehkäisystä ja terveellisistä elämäntavoista erityisen tärkeitä.

---

Suuri kansanterveysongelma Pohjoismaissa

Sydän- ja verisuonisairaudet ovat maailman yleisin kuolinsyy ja suuri haaste myös Suomessa ja Ruotsissa. Noin 1,8 miljoonaa ruotsalaista (n. 17 % väestöstä) elää jonkin sydän- tai verisuonisairauden kanssa [1].

Sairauksiin kuuluu useita eri diagnooseja, joilla on erilaiset syyt, oireet ja seuraukset – mutta kaikki vaikuttavat sydämen tai verisuonten toimintaan. Ne voivat johtaa akuutteihin tilanteisiin, kuten sydäninfarktiin ja aivohalvaukseen, mutta myös pitkäaikaisiin sairauksiin, kuten sydämen vajaatoimintaan ja eteisvärinään.

Yleisimmät sydän- ja verisuonisairaudet

Sydäninfarkti

Sydäninfarkti syntyy, kun sydämen sepelvaltimossa verenkierto estyy – yleensä veritulpan takia. Sydänlihas ei saa tarpeeksi happea ja vaurioituu nopeasti. Riski kasvaa iän, korkean verenpaineen, tupakoinnin ja korkean kolesterolin myötä. Hoito on kehittynyt, mutta sydäninfarkti on yhä yksi yleisimmistä syistä päivystyshoitoon.

• Esiintyvyys: n. 22 000 ruotsalaista sairastuu vuosittain [2].

• Elinaikariski: 3–4 % on sairastanut sydäninfarktin.

• Oireet: rintakipu, pahoinvointi, kylmä hiki, hengenahdistus.

Aivohalvaus (stroke)

Aivohalvaus johtuu joko veritulpasta (iskeeminen) tai verenvuodosta (hemorraginen) aivoissa. Sairaus iskee usein äkillisesti ja voi aiheuttaa vakavia vaurioita sekä kehoon että kognitiivisiin toimintoihin. Riskitekijöitä ovat korkea verenpaine, eteisvärinä, tupakointi ja diabetes. Aivohalvaus on yksi yleisimmistä pysyvän toimintakyvyn heikkenemisen syistä.

• Esiintyvyys: n. 25 000 sairastuu vuosittain Ruotsissa, ja noin 100 000 (≈ 1 %) elää sen seurausten kanssa [3].

• Oireet: äkillinen halvaus, puhehäiriöt, tasapaino-ongelmat, näönmenetys.

Sydämen vajaatoiminta

Sydämen vajaatoiminta on krooninen tila, jossa sydän ei jaksa pumpata verta tehokkaasti. Se voi kehittyä sydäninfarktin, pitkään jatkuneen korkean verenpaineen tai läppävian seurauksena. Monet kuvaavat jatkuvaa uupumusta, ja sairaus heikentää arkea ja elämänlaatua. Se on yksi yleisimmistä sairaalahoidon syistä ikäihmisillä.

• Esiintyvyys: n. 250 000 ruotsalaista (≈ 2,4 %) [4].

• Oireet: väsymys, turvonneet jalat, hengenahdistus.

Eteisvärinä (flimmeri)

Eteisvärinä on yleisin sydämen rytmihäiriö. Sydämen eteiset lyövät epäsäännöllisesti ja usein nopeasti, mikä voi aiheuttaa sydämentykytystä ja väsymystä. Monilla ei kuitenkaan ole lainkaan oireita, joten sairaus voi jäädä huomaamatta. Riski kasvaa iän myötä, ja eteisvärinä on erityisen yleinen yli 65-vuotiailla. Se ei ole vaarallinen itsessään, mutta lisää merkittävästi aivohalvauksen riskiä.

• Esiintyvyys: n. 400 000 ruotsalaista (≈ 3,8 %) [5].

• Oireet: sydämentykytys, huimaus, väsymys – joskus ei oireita.

Korkea verenpaine (hypertensio)

Korkea verenpaine on usein “hiljainen” sairaus ilman selviä oireita, mutta se on yksi suurimmista riskitekijöistä sydäninfarktille, aivohalvaukselle ja sydämen vajaatoiminnalle. Pitkäaikainen korkea paine vahingoittaa verisuonia ja lisää valtimonkovettumisen riskiä. Monet eivät tiedä sairastavansa sitä ennen kuin se todetaan terveystarkastuksessa. Esiintyvyys on hyvin korkea väestössä, erityisesti vanhemmilla.

• Esiintyvyys: yli 2 miljoonaa ruotsalaista (≈ 20 %) [6].

• Oireet: usein ei mitään – siksi sitä kutsutaan “hiljaiseksi taudiksi”.

Riskitekijät

Sydän- ja verisuonisairauksien tärkeimmät riskitekijät ovat hyvin tunnettuja:

• Korkea verenpaine

• Tupakointi

• Korkea kolesteroli

• Diabetes

• Ylipaino ja vähäinen liikunta

• Perinnöllisyys ja korkea ikä

Noin 80 % sydän- ja verisuonisairauksista voitaisiin ehkäistä elämäntapamuutoksilla [1].

Miten sydän- ja verisuonisairaudet lisäävät kaatumisriskiä

Sydän- ja verisuonisairaudet yhdistetään usein vain sydämen ja verenkierron ongelmiin, mutta niillä on myös selvä yhteys kaatumisiin – erityisesti iäkkäillä.

• Huimaus ja verenpaineen lasku: Korkea verenpaine ja tietyt lääkkeet voivat aiheuttaa ortostaattista hypotensiota (äkillisiä verenpaineen laskuja), mikä heikentää tasapainoa.

• Tasapaino-ongelmat aivohalvauksen jälkeen: Aivohalvaus voi aiheuttaa halvauksia ja koordinaatiohäiriöitä, mikä tekee liikkumisesta epävarmaa.

• Epäsäännöllinen sydämen rytmi: Eteisvärinä ja muut rytmihäiriöt voivat johtaa huimaukseen tai pyörtymiseen.

• Väsymys ja lihasheikkous: Sydämen vajaatoiminta tekee kehosta voimattoman ja lisää kompastumisen riskiä.

• Lääkkeiden sivuvaikutukset: Verenpainelääkkeet, nesteenpoistolääkkeet ja verenohennuslääkkeet voivat lisätä huimausta ja kaatumisriskiä.

Tutkimukset osoittavat, että iäkkäillä sydän- ja verisuonisairauksia sairastavilla on jopa kaksinkertainen riski kaatua verrattuna samanikäisiin ilman näitä sairauksia [7]. Koska kaatumiset johtavat usein murtumiin ja pitkään sairaalahoitoon, on tärkeää sekä hoitaa sydän- ja verisuonisairaus että ennaltaehkäistä kaatumisia.

Turvahälyttimet automaattisilla putoamishälyttimillä voivat lisätä turvallisuutta ihmisille, joilla on lisääntynyt putoamisriski.

Sensoremin turvahälytin on esimerkki teknisestä apuvälineestä, joka on suunniteltu erityisesti ihmisille, joilla on lisääntynyt putoamisriski. Turvahälytin voi automaattisesti hälyttää kaatumisen sattuessa ja soittaa sitten sukulaisille kellon sisäänrakennetun kaiutinpuhelimen avulla, jossa on kaksisuuntainen tietoliikenne. Turvahälytin toimii ulkona ja siinä on sisäänrakennettu GPS-paikannus, jotta omaiset näkevät käyttäjän sijainnin kartalla Sensorem-sovelluksessa.