Mikä on sydäninfarkti?
Sydäninfarkti eli sydänkohtaus syntyy, kun verenkierto sydänlihakseen estyy. Se on hengenvaarallinen tila, joka vaatii välitöntä hoitoa – ja lisää merkittävästi kaatumisriskiä toipilasaikana.
Määritelmä ja yleiskuva
Sydäninfarkti syntyy, kun verenkierto sydänlihakseen estyy, useimmiten sepelvaltimoissa syntyvän verihyytymän vuoksi. Sepelvaltimot kuljettavat sydänlihakselle happea ja ravinteita, ja kun virtaus katkeaa, sydänlihaskudos vaurioituu tai kuolee.
Sydäninfarkti on akuutti ja hengenvaarallinen tila. Ilman nopeaa hoitoa se voi olla kohtalokas.
Esiintyvyys ja tilastot
Joka vuosi noin 25 000 ihmistä Suomessa saa sydäninfarktin [1]. Suurin osa on yli 65-vuotiaita, mutta myös nuoremmat voivat sairastua. Noin 5 000 ihmistä kuolee vuosittain sydäninfarktin yhteydessä, mutta kuolleisuus on vähentynyt paremman hoidon ansiosta.
Yleiset oireet
Sydänkohtauksen oireet ja sydäninfarktin oireet vaihtelevat, mutta tavallisimpia ovat:
- Rintakipu tai puristava tunne rinnassa, usein jatkuva
- Kipu, joka säteilee käsivarteen, selkään, kaulaan, leukaan tai vatsaan
- Äkillinen hengenahdistus
- Kylmä hiki
- Pahoinvointi ja huimaus
Naisilla ja iäkkäillä oireet voivat olla epämääräisempiä, kuten poikkeuksellinen väsymys tai kipu ylävatsassa. Tämä voi johtaa viivästyneeseen diagnoosiin.
Riskitekijät
Suurimmat riskitekijät ovat korkea verenpaine, korkea kolesteroli, tupakointi, diabetes, ylipaino ja fyysinen passiivisuus, korkea ikä sekä perinnöllinen alttius.
Liittyvät sydänsairaudet, jotka voivat ennakoida sydäninfarktia, ovat angina pectoris sekä sydämen vajaatoiminta, joka on yleinen sydäninfarktin jälkitila.
Hoito
Jos sydäninfarktia tai sydänkohtausta epäillään, on välttämätöntä soittaa heti 112. Sairaalassa hoito koostuu usein pallolaajennuksesta (PCI), verihyytymän liuotushoidosta tai ohitusleikkauksesta.
Miten sydäninfarkti lisää kaatumisriskiä
Sydäninfarkti ei vaikuta vain sydämeen – se lisää myös kaatumisten riskiä:
- Heikkous ja väsymys: Lihasvoima heikkenee ja tasapaino kärsii.
- Huimaus ja verenpaineen lasku: Verenpainelääkkeet voivat aiheuttaa huimausta.
- Heikentynyt kunto: Vähentynyt liikunta toipumisen aikana heikentää lihaksia.
- Pelko uudesta infarktista: Johtaa liikkumisen välttelyyn.
Tutkimukset osoittavat, että sydäninfarktista toipuvilla on selvästi suurempi kaatumisriski kuin niillä, joilla ei ole sydänsairauksia [3].
Turvahälytin automaattisella kaatumishälytyksellä voi lisätä turvallisuutta henkilöille, joilla on kohonnut kaatumisriski
Sensoreminin turvaranneke on esimerkki teknisestä apuvälineestä, joka on kehitetty erityisesti henkilöille, joilla on kohonnut kaatumisriski. Turvahälytin voi hälyttää automaattisesti kaatumisesta ja soittaa omaisille kellon sisäänrakennetun kaksisuuntaisen kaiuttimen kautta. Hälytin toimii ulkona ja siinä on sisäänrakennettu GPS-paikannus, jotta omaiset voivat seurata käyttäjän sijaintia Sensorem-sovelluksessa kartalla.
LUE MITEN SENSOREMIN TURVALLISUUSHÄLYTYS VOI HÄLYTYKSET AUTOMAATTISESTI PATOTUSTAPAHTESSA
Lähteet
- [1] THL – Tilastot sydäninfarkteista (2023).
- [2] WHO – Cardiovascular diseases fact sheet (2023).
- [3] Sydänliitto – Fakta sydäninfarktista ja kuntoutuksesta.
- [4] Terveyskirjasto – Sydäninfarkti.

