Mikä on sydäninfarkti?

---

Ruotsissa noin 25 000 ihmistä saa sydäninfarktin vuosittain, ja noin 5 000 menehtyy. Tyypillisiä oireita ovat rintakipu, hengenahdistus ja huimaus. Hoitona käytetään usein pallolaajennusta (PCI) tai verihyytymän liuotushoitoa. Sydäninfarktin jälkeen kaatumisriski kasvaa heikkouden ja verenpaineen laskun vuoksi, mikä tekee ennaltaehkäisevistä toimista, kuten harjoittelusta ja turvahälyttimistä, erityisen tärkeää.

---

Määritelmä ja yleiskuva

Sydäninfarkti syntyy, kun verenkierto sydänlihakseen estyy, useimmiten sepelvaltimoissa syntyvän verihyytymän vuoksi. Sepelvaltimot kuljettavat sydänlihakselle happea ja ravinteita, ja kun virtaus katkeaa, sydänlihaskudos vaurioituu tai kuolee.

Sydäninfarkti on akuutti ja hengenvaarallinen tila. Ilman nopeaa hoitoa se voi olla kohtalokas. Vaikka hoito ja selviytymismahdollisuudet ovat parantuneet viime vuosikymmeninä, sydäninfarkti on edelleen yksi yleisimmistä sairaalahoitojen ja kuolemantapausten syistä Ruotsissa.

Esiintyvyys ja tilastot

Joka vuosi noin 25 000 ihmistä Ruotsissa saa sydäninfarktin [1]. Suurin osa on yli 65-vuotiaita, mutta myös nuoremmat voivat sairastua. Miehillä riski on hieman suurempi kuin naisilla, mutta ero pienenee iän myötä.

Sydäninfarkti on myös yksi Ruotsin yleisimmistä kuolinsyistä. Noin 5 000 ihmistä kuolee vuosittain sydäninfarktin yhteydessä, mutta kuolleisuus on vähentynyt lääkkeiden, nopeiden hoitojen ja kuntoutuksen ansiosta.

Maailmanlaajuisesti sydäninfarkti on merkittävä kansanterveysongelma. Maailman terveysjärjestö (WHO) arvioi, että sepelvaltimotauti, johon sydäninfarkti kuuluu, on yleisin kuolinsyy koko maailmassa [2].

Yleiset oireet

Sydäninfarktin oireet vaihtelevat, mutta tavallisimpia ovat:

• Rintakipu tai puristava tunne rinnassa, usein jatkuva

• Kipu, joka säteilee käsivarteen, selkään, kaulaan, leukaan tai vatsaan

• Äkillinen hengenahdistus

• Kylmä hiki

• Pahoinvointi ja huimaus

Naisilla ja iäkkäillä oireet voivat olla epämääräisempiä, kuten poikkeuksellinen väsymys, hengenahdistus tai kipu ylävatsassa. Tämä voi johtaa viivästyneeseen diagnoosiin.

Riskitekijät

Suurimmat riskitekijät sydäninfarktille ovat:

• Korkea verenpaine

• Korkea kolesteroli

• Tupakointi

• Diabetes

• Ylipaino ja fyysinen passiivisuus

• Korkea ikä

• Perinnöllinen alttius sydänsairauksiin

Moniin näistä tekijöistä voi vaikuttaa elämäntapamuutoksilla, mutta perimää ei voi muuttaa.

Hoito

Jos sydäninfarktia epäillään, on välttämätöntä soittaa heti 112. Ensihoitohenkilökunta voi aloittaa hoidon jo paikan päällä, esimerkiksi antamalla verenohennuslääkettä.

Sairaalassa hoito koostuu usein:

• Pallolaajennuksesta (PCI): katetri, jossa on pieni pallo, viedään tukkeutuneeseen suoneen avaamaan se; usein asetetaan myös stentti.

• Verihyytymän liuotushoidosta: käytetään, jos PCI ei ole mahdollinen.

• Ohitusleikkauksesta (bypass): verelle luodaan uusi reitti tukkeutuneen kohdan ohi.

Sydäninfarktin jälkeen potilaalle määrätään yleensä yhdistelmä lääkkeitä, kuten verenohennus-, verenpainetta alentavia ja kolesterolia laskevia lääkkeitä. Kuntoutus sisältää myös elämäntapamuutoksia ja sydänkuntoharjoittelua.

Miten sydäninfarkti lisää kaatumisriskiä

Sydäninfarkti ei vaikuta vain sydämeen – se lisää myös kaatumisten riskiä.

Tähän vaikuttavat useat tekijät:

• Heikkous ja väsymys: Monet kokevat voimattomuutta, mikä heikentää lihasvoimaa ja tasapainoa.

• Huimaus ja verenpaineen lasku: Verenpainelääkkeet voivat aiheuttaa huimausta tai pyörtymistä.

• Heikentynyt kunto: Vähentynyt liikunta toipumisen aikana voi heikentää lihaksia entisestään.

• Psykologiset tekijät: Uuden infarktin pelko voi johtaa liikkumisen välttelyyn, mikä paradoksaalisesti lisää kaatumisriskiä.

Tutkimukset osoittavat, että sydäninfarktista toipuvilla on selvästi suurempi kaatumisriski kuin niillä, joilla ei ole sydänsairauksia [3]. Kaatumiset voivat johtaa vakaviin vammoihin – kuten lonkkamurtumaan tai pään vammoihin – pidentäen sairaalahoitoa ja vaikeuttaen kuntoutusta.

Riskin vähentämiseksi on tärkeää ottaa käyttöön ennaltaehkäiseviä toimia, kuten tasapaino- ja voimaharjoittelu, kodin turvallisuusratkaisut sekä turvahälyttimet, joiden avulla apu saadaan nopeasti onnettomuuden sattuessa.

Turvahälyttimet automaattisilla putoamishälyttimillä voivat lisätä turvallisuutta ihmisille, joilla on lisääntynyt putoamisriski.

Sensoremin turvahälytin on esimerkki teknisestä apuvälineestä, joka on suunniteltu erityisesti ihmisille, joilla on lisääntynyt putoamisriski. Turvahälytin voi automaattisesti hälyttää kaatumisen sattuessa ja soittaa sitten sukulaisille kellon sisäänrakennetun kaiutinpuhelimen avulla, jossa on kaksisuuntainen tietoliikenne. Turvahälytin toimii ulkona ja siinä on sisäänrakennettu GPS-paikannus, jotta omaiset näkevät käyttäjän sijainnin kartalla Sensorem-sovelluksessa.