Mikä on sydämen vajaatoiminta?

---

Sydämen vajaatoiminta koskettaa arviolta 200 000–250 000 ihmistä Ruotsissa, ja noin 30 000 uutta tapausta diagnosoidaan vuosittain. Tyypillisiä oireita ovat hengenahdistus, väsymys ja turvonneet jalat. Sairaus lisää myös kaatumisriskiä muun muassa huimauksen, matalan verenpaineen ja lihasheikkouden vuoksi. Ennaltaehkäisevät toimet, kuten liikunta, kodin muutostyöt ja turvahälyttimet, voivat vähentää riskejä ja tehdä arjesta turvallisemman.

---

Määritelmä ja yleiskuvaus

Sydämen vajaatoiminta – myös nimellä kardiakinsuffisienssi – tarkoittaa, että sydän ei enää jaksa pumpata verta riittävän tehokkaasti. Tämä johtaa siihen, että elimet ja kudokset eivät saa tarpeeksi happea ja ravintoaineita. Sairaus on krooninen, mutta sen oireiden voimakkuus vaihtelee yksilöllisesti.

Sydämen vajaatoiminta ei ole yksi ainoa sairaus, vaan oireyhtymä, joka kehittyy muiden sydän- ja verisuonisairauksien seurauksena, kuten sydäninfarktin, korkean verenpaineen tai läppävian jälkeen.

Esiintyvyys ja tilastot

Ruotsissa arvioidaan olevan 200 000–250 000 sydämen vajaatoimintaa sairastavaa [1], ja vuosittain todetaan noin 30 000 uutta tapausta. Esiintyvyys kasvaa iän myötä jyrkästi: noin 10 % yli 80-vuotiaista sairastaa sydämen vajaatoimintaa.

Kansainvälisesti sairaus on myös hyvin yleinen. Eurooppalaiset tutkimukset osoittavat, että noin 1–2 % väestöstä sairastaa sydämen vajaatoimintaa, ja ikääntyneiden keskuudessa osuus on huomattavasti suurempi [2].

Yleisiä oireita

Oireet kehittyvät usein vähitellen ja voidaan joskus tulkita ”normaaliksi ikääntymiseksi”. Tavallisimpia ovat:

• Hengenahdistus, erityisesti rasituksessa tai makuuasennossa

• Väsymys ja heikentynyt jaksaminen

• Turvotus jaloissa, nilkoissa ja jalkaterissä

• Painonnousu nesteen kertymisen vuoksi

• Sydämentykytys

• Yöaikainen yskä tai tarve nukkua pää koholla

Riskitekijät

Sydämen vajaatoiminta kehittyy yleensä muiden sydän- ja verisuonisairauksien seurauksena. Tärkeimmät riskitekijät ovat:

• Aiempi sydäninfarkti

• Korkea verenpaine

• Sydämen rytmihäiriöt (esim. eteisvärinä)

• Sydämen läppäviat

• Diabetes

• Korkea ikä

Hoito

Sydämen vajaatoimintaa ei voida parantaa, mutta hoidolla voidaan lievittää oireita, hidastaa etenemistä ja parantaa elämänlaatua.

Hoidossa käytetään usein yhdistelmää:

• Lääkkeet: kuten nesteenpoistolääkkeet, verenpainetta alentavat ja sydäntä suojaavat lääkkeet.

• Elämäntapamuutokset: säännöllinen liikunta, vähäsuolainen ruokavalio ja tupakoinnin lopettaminen.

• Lääketieteelliset laitteet: osalle potilaista asennetaan tahdistin tai rytmihäiriötahdistin (ICD).

• Edistynyt hoito: vaikeissa tapauksissa voidaan harkita sydämensiirtoa tai mekaanista sydäntukea.

Miten sydämen vajaatoiminta lisää kaatumisriskiä

Sydämen vajaatoimintaa sairastavilla on selvästi kohonnut riski kaatumisiin. Syitä ovat muun muassa:

• Huimaus ja matala verenpaine: Monet lääkkeet laskevat verenpainetta, mikä voi aiheuttaa huimausta ja pyörtymistä.

• Lihasheikkous: Vähentynyt jaksaminen ja liikkumattomuus heikentävät lihaksia ja tasapainoa.

• Hengenahdistus: Hengitysvaikeudet voivat johtaa äkilliseen pysähtymiseen tai tasapainon menettämiseen.

• Nesteen kertyminen ja turvotus: Turvonneet jalat ja jalkaterät voivat heikentää vakautta.

• Kognitiivinen heikentyminen: Pitkäaikainen hapenpuute voi heikentää keskittymistä ja reaktiokykyä.

Tutkimukset osoittavat, että iäkkäillä sydämen vajaatoimintapotilailla on jopa kaksinkertainen riski kaatumisiin verrattuna ikätovereihin ilman sydänsairautta [3]. Kaatumiset voivat johtaa vakaviin vammoihin, kuten lonkkamurtumiin, ja vaikeuttaa entisestään sairauden hoitoa.

Siksi kaatumisten ehkäisy on olennainen osa hoitoa. Tämä voi sisältää tasapaino- ja lihasvoimaharjoittelua, kodin turvallisuuden parantamista sekä turvahälyttimiä, jotka varmistavat nopean avun tapaturman sattuessa.

Turvahälyttimet automaattisilla putoamishälyttimillä voivat lisätä turvallisuutta ihmisille, joilla on lisääntynyt putoamisriski.

Sensoremin turvahälytin on esimerkki teknisestä apuvälineestä, joka on suunniteltu erityisesti ihmisille, joilla on lisääntynyt putoamisriski. Turvahälytin voi automaattisesti hälyttää kaatumisen sattuessa ja soittaa sitten sukulaisille kellon sisäänrakennetun kaiutinpuhelimen avulla, jossa on kaksisuuntainen tietoliikenne. Turvahälytin toimii ulkona ja siinä on sisäänrakennettu GPS-paikannus, jotta omaiset näkevät käyttäjän sijainnin kartalla Sensorem-sovelluksessa.