Mitä on polyneuropatia?

---

Polyneuropatia on sairaus, joka vaurioittaa hermoja, erityisesti jaloissa ja säärissä. Se johtaa usein tunnottomuuteen, kipuun, lihasheikkouteen ja tasapaino-ongelmiin. Iäkkäillä polyneuropatia on melko yleinen ja lisää kaatumisriskiä, varsinkin yhdessä muiden sairauksien kuten dementian tai aivohalvauksen kanssa.

---

Sairaus ääreishermoissa

Polyneuropatia tarkoittaa ”monien hermojen sairautta” ja vaikuttaa ääreishermoihin, jotka välittävät viestejä aivojen ja kehon välillä. Pitkät hermot ovat alttiimpia vaurioille, minkä vuoksi oireet alkavat lähes aina jaloista ja voivat edetä ylöspäin pitkin jalkoja. Kun hermosyyt vaurioituvat, aivojen ja kehon välinen viestintä ei toimi normaalisti.

Polyneuropatian muodot

Polyneuropatia ei ole yksi ainoa sairaus, vaan yleisnimitys useille tiloille, joilla on samankaltaisia oireita. Sensorinen muoto vaikuttaa tuntoaistiin ja voi aiheuttaa tunnottomuutta, pistelyä tai kipua. Motorinen muoto heikentää lihaksia ja voi vaikeuttaa kävelyä. Autonominen polyneuropatia vaikuttaa hermoihin, jotka säätelevät sisäelimiä, ja voi aiheuttaa esimerkiksi verenpaineen laskua, ruoansulatushäiriöitä tai virtsaamisvaikeuksia. Iäkkäillä esiintyy usein oireiden yhdistelmiä, mutta tavallisimmin sensoriset oireet ovat hallitsevia.

Syyt

Polyneuropatialla on monia mahdollisia syitä. Yleisin niistä on diabetes, jossa pitkään koholla ollut verensokeri vaurioittaa hermoja – tätä kutsutaan diabeettiseksi neuropatiaksi. Toinen merkittävä syy on vitamiinipuutos, erityisesti B12-vitamiinin puute. Pitkäaikainen runsas alkoholinkäyttö voi myös vaurioittaa hermoja. Lisäksi krooninen munuaisten vajaatoiminta ja tietyt lääkkeet, kuten solunsalpaajat, voivat johtaa polyneuropatiaan. Joissakin tapauksissa taustalla on infektio tai autoimmuunisairaus. Monilla iäkkäillä selvää syytä ei löydy, jolloin puhutaan idiopaattisesta polyneuropatiasta.

Oireet

Sairaus etenee hitaasti, ja oireet alkavat lähes aina jaloista. Monet kuvaavat tunnottomuutta, pistelyä tai tunnetta kuin kävelisi pehmeillä tyynyillä. Kipu voi olla polttavaa tai pistävää ja on usein pahimmillaan öisin. Ajan myötä tasapaino heikkenee, koska jalkojen tuntoaisti huononee ja alustan hahmottaminen vaikeutuu. Lisäksi voi esiintyä lihasheikkoutta, mikä tekee seisomisesta ja kävelystä epävarmaa. Autonomisessa muodossa oireita voivat olla huimaus, äkilliset verenpaineen laskut, ruoansulatusongelmat tai virtsaamisvaikeudet.

Esiintyvyys

Polyneuropatia ei ole harvinainen, ja sen esiintyvyys kasvaa iän myötä. Yleisesti väestöstä noin 2–3 prosentilla on sairaus. Yli 65-vuotiaista noin 7–8 prosenttia sairastaa polyneuropatiaa, ja yli 80-vuotiaista jopa joka viides voi kärsiä sen oireista.

Diagnoosi

Diagnoosi perustuu perusteelliseen sairaushistoriaan ja kliiniseen tutkimukseen. Lääkäri tutkii muun muassa refleksit, tuntoaistin ja lihasvoiman. Verikokeilla tarkistetaan esimerkiksi verensokeri, vitamiinitasot ja munuaisten toiminta. Joissakin tapauksissa tehdään hermojohtokokeita (ENeG/EMG), joilla mitataan, kuinka hyvin hermot johtavat sähköisiä signaaleja.

Hoito

Polyneuropatiaan ei ole parantavaa hoitoa, mutta paljon voidaan tehdä oireiden lievittämiseksi ja etenemisen hidastamiseksi. Diabeteksen hoidossa hyvä verensokeritasapaino on keskeistä. Vitamiinipuutoksessa lisäravinteet voivat tuoda huomattavan helpotuksen, ja alkoholin aiheuttamassa neuropatiassa alkoholin käytön lopettaminen on välttämätöntä. Mikäli lääkkeet ovat syynä, voidaan hoitoa joutua muuttamaan.

Oireita voidaan lievittää hermokipua vähentävillä lääkkeillä. Fysioterapia ja tasapainoharjoitukset auttavat vahvistamaan lihaksia ja parantamaan vakautta. Säännöllinen jalkojen hoito ja tukevat kengät ovat tärkeitä sekä haavaumien ehkäisemiseksi että kaatumisriskin pienentämiseksi.

Polyneuropatia ja kaatumisriski

Yksi polyneuropatian suurimmista haasteista on sen aiheuttama kaatumisriskin kasvu. Kun jalkojen tuntoaisti heikkenee, tasapainon ylläpitäminen vaikeutuu, etenkin epätasaisilla pinnoilla tai pimeässä. Lihasheikkous voi lisätä epävarmuutta kävelyssä, ja autonomisessa muodossa äkilliset verenpaineen laskut voivat johtaa kaatumisiin. Riski kasvaa entisestään, jos polyneuropatia esiintyy yhdessä muiden ikääntymiseen liittyvien sairauksien, kuten dementian, aivohalvauksen tai näköongelmien kanssa.

Eläminen polyneuropatian kanssa

Polyneuropatia edellyttää usein arjen mukauttamista. Monet turvautuvat keppiin tai rollaattoriin tunteakseen olonsa varmemmaksi. Säännöllinen liikunta vähentää kaatumisriskiä ja auttaa ylläpitämään lihasvoimaa. Jalkojen säännöllinen hoito ja lääkärintarkastukset ovat tärkeitä ongelmien havaitsemiseksi ajoissa. Joillekin kaatumisen pelko voi johtaa siihen, että he välttelevät sosiaalisia tilanteita ja liikuntaa, mikä voi lisätä sekä fyysistä heikkoutta että eristäytymistä.

Turvahälyttimet automaattisilla putoamishälyttimillä voivat lisätä turvallisuutta ihmisille, joilla on lisääntynyt putoamisriski.

Sensoremin turvahälytin on esimerkki teknisestä apuvälineestä, joka on suunniteltu erityisesti ihmisille, joilla on lisääntynyt putoamisriski. Turvahälytin voi automaattisesti hälyttää kaatumisen sattuessa ja soittaa sitten sukulaisille kellon sisäänrakennetun kaiutinpuhelimen avulla, jossa on kaksisuuntainen tietoliikenne. Turvahälytin toimii ulkona ja siinä on sisäänrakennettu GPS-paikannus, jotta omaiset näkevät käyttäjän sijainnin kartalla Sensorem-sovelluksessa.