Mikä on valtimonkovettumatauti?

---

Valtimonkovettumatauti, eli ateroskleroosi, on hidas prosessi, jossa rasvaa, kalkkia ja sidekudosta kertyy verisuonten seinämiin. Ajan myötä suonet jäykistyvät ja ahtautuvat, jolloin verenkierto heikkenee. Tauti on hyvin yleinen, erityisesti iäkkäillä, ja se on yksi tärkeimmistä syistä sydän- ja verisuonisairauksiin, kuten sydäninfarktiin, aivohalvaukseen ja sepelvaltimotautiin.

---

Miten valtimonkovettumatauti syntyy?

Sairaus alkaa usein jo nuorena, mutta kehittyy hitaasti vuosikymmenten aikana.
Kun verisuonten sisäpinta (endoteeli) vaurioituu esimerkiksi korkean verenpaineen, tupakoinnin tai korkean kolesterolin seurauksena, LDL-kolesterolia ja muita aineita kertyy suonen seinämään.

Tämä käynnistää tulehdusreaktion, jossa immuunisolut kerääntyvät alueelle ja muodostavat plakin. Plakki kasvaa vähitellen ja kaventaa suonta.

Ajan myötä plakki voi:

• Heikentää verenkiertoa tärkeisiin elimiin

• Repeytyä ja aiheuttaa verihyytymän

• Johtaa hapenpuutteeseen kudoksissa

Yleiset syyt ja riskitekijät

Useat tekijät lisäävät valtimonkovettumataudin riskiä:

• Korkea verenpaine

• Korkea kolesteroli (erityisesti LDL)

• Tupakointi

• Diabetes

• Ylipaino ja vähäinen liikunta

• Epäterveellinen ruokavalio, jossa paljon kovia rasvoja ja sokeria

• Perinnöllinen alttius

Moniin näistä tekijöistä voi vaikuttaa elämäntapamuutoksilla, minkä vuoksi ennaltaehkäisy on ratkaisevan tärkeää.

Valtimonkovettumataudin oireet

Valtimonkovettumatauti kehittyy usein pitkään ilman selviä oireita. Oireita ilmenee yleensä vasta, kun suonet ovat merkittävästi ahtautuneet tai tukkeutuneet – ja ne riippuvat siitä, missä suonissa muutos tapahtuu:

Koska oireet voivat olla lieviä tai epämääräisiä, on tärkeää seurata verenpainetta, kolesterolia ja verensokeria säännöllisesti – erityisesti yli 50-vuotiaana.

Yhteys sydän- ja verisuonisairauksiin

Valtimonkovettumatauti on lähes kaikkien sydän- ja verisuonisairauksien perussyy.
Kun plakki repeää, siihen muodostuu verihyytymä, joka voi tukkia verenkierron kokonaan.

Tämä voi johtaa:

• Sydäninfarktiin: kun verenvirtaus sydänlihakseen estyy

• Aivohalvaukseen: kun verenkierto aivoihin estyy

• Anginaan: rintakipuun, joka johtuu tilapäisestä hapenpuutteesta

• Perifeeriseen valtimotautiin: heikentyneeseen verenkiertoon jaloissa ja jaloissa

Valtimonkovettumataudin ehkäisy ja hoito ovat siksi ratkaisevia vakavien komplikaatioiden riskin vähentämiseksi.

Ehkäisy ja hoito

Hoidon tavoitteena on hidastaa valtimonkovettumataudin etenemistä ja pienentää verihyytymien sekä seuraussairauksien riskiä.

Milloin hakeutua lääkäriin?

Ota yhteys lääkäriin, jos sinulla esiintyy rintakipua, toistuvaa huimausta, tunnottomuutta, jalkakipuja tai muita huonosta verenkierrosta kertovia oireita.
Säännölliset terveystarkastukset voivat paljastaa valtimonkovettumataudin ajoissa – ennen kuin oireet ilmenevät.

Turvahälyttimet automaattisilla putoamishälyttimillä voivat lisätä turvallisuutta ihmisille, joilla on lisääntynyt putoamisriski.

Sensoremin turvahälytin on esimerkki teknisestä apuvälineestä, joka on suunniteltu erityisesti ihmisille, joilla on lisääntynyt putoamisriski. Turvahälytin voi automaattisesti hälyttää kaatumisen sattuessa ja soittaa sitten sukulaisille kellon sisäänrakennetun kaiutinpuhelimen avulla, jossa on kaksisuuntainen tietoliikenne. Turvahälytin toimii ulkona ja siinä on sisäänrakennettu GPS-paikannus, jotta omaiset näkevät käyttäjän sijainnin kartalla Sensorem-sovelluksessa.