Angina pectoris (rintakipu) syntyy, kun sydänlihas ei saa tarpeeksi happea – yleensä ahtautuneiden sepelvaltimoiden vuoksi. Se aiheuttaa paineen tai kivun tunnetta rinnassa, usein rasituksen yhteydessä. Angina on tärkeä varoitusmerkki kohonneesta sydäninfarktiriskistä.
Mitä tapahtuu kehossa anginan aikana?
Angina pectoris syntyy, kun valtimonkovettumatauti ahtauttaa sydämen sepelvaltimot ja vähentää verenvirtausta sydänlihakseen. Kun sydän tarvitsee enemmän happea – rasituksen, stressin, kylmän tai suuren aterian yhteydessä – verenvirtaus ei riitä ja kipu syntyy.
Angina ei tarkoita, että sydänlihas kuolee. Kyse on tilapäisestä hapenpuutteesta. Sydäninfarktissa suoni on täysin tukossa ja kudosta kuolee – se on eri ja akuutimpi tilanne.
Tyypilliset oireet
- Puristava, pureva tai polttava tunne rinnassa
- Kipu, joka säteilee käsivarsiin, kaulaan, leukaperiin, selkään tai ylävatsaan
- Hengenahdistus rasituksessa
- Pahoinvointi, kylmänhikisyys tai huimaus
- Poikkeava väsymys tai heikkous
Kipu ilmaantuu yleensä rasituksessa ja häviää 2–10 minuutissa levossa tai nitroglyseriinin jälkeen. Lue lisää angina oireet naisilla.
Anginan tyypit
Stabiili angina – rasituksen laukaisema, helpottaa levossa tai nitroglyseriinitableteilla.
Epästabiili angina – esiintyy myös levossa. Akuutti tila – soita 112 heti.
Vasospasminen angina (Prinzmetalin angina) – sepelvaltimot supistuvat ilman valtimonkovettumatautia. Yleisempi naisilla.
Syyt ja riskitekijät
- Valtimonkovettumatauti – tärkein syy
- Korkea verenpaine, diabetes, korkea kolesteroli
- Tupakointi, ylipaino, liikkumattomuus, perinnöllisyys
Hoito
- Nitroglyseriini – nopea helpotus
- Beetasalpaajat ja kalsiumantagonistit – ennaltaehkäisy
- Statiinit – kolesterolin alentaminen
- PCI tai ohitusleikkaus – ahtaumien avaaminen tai kiertäminen
- Elämäntapamuutokset – tupakoinnin lopettaminen, terveellinen ruokavalio, liikunta
Angina ja kaatumisriski
Huimaus, heikkous ja hengenahdistus anginan yhteydessä voivat lisätä kaatumisriskiä iäkkäillä.
Turvahälytin automaattisella kaatumishälytyksellä voi lisätä turvallisuutta henkilöille, joilla on kohonnut kaatumisriski
Sensoreminin turvaranneke on esimerkki teknisestä apuvälineestä, joka on kehitetty erityisesti henkilöille, joilla on kohonnut kaatumisriski. Turvahälytin voi hälyttää automaattisesti kaatumisesta ja soittaa omaisille kellon sisäänrakennetun kaksisuuntaisen kaiuttimen kautta. Hälytin toimii ulkona ja siinä on sisäänrakennettu GPS-paikannus, jotta omaiset voivat seurata käyttäjän sijaintia Sensorem-sovelluksessa kartalla.
