10 diabeteksen oiretta


Diabetes on yksi Suomen yleisimmistä kansansairauksista. Ruotsissa yli 500 000 ihmistä elää diagnoosin kanssa [1], ja myös Suomessa luvut ovat korkeita. Sairaus kehittyy usein hitaasti, erityisesti tyypin 2 diabeteksessa, ja moni huomaa oireet vasta, kun komplikaatioita on jo syntynyt.


Yleisiä merkkejä, joihin kannattaa kiinnittää huomiota

Varhaisten oireiden tunnistaminen on ratkaisevaa, jotta diagnoosi ja hoito saadaan ajoissa. Oireet voivat vaihdella henkilöstä toiseen sekä tyypin 1 diabeteksen ja tyypin 2 diabeteksen välillä, mutta useat niistä ovat toistuvia ja tyypillisiä. Tässä käymme läpi 10 diabeteksen oiretta – merkkejä, joita ei pidä jättää huomiotta arjessa.

1. Lisääntynyt jano ja tiheä virtsaaminen

Kohonnut verensokeri saa kehon poistamaan ylimääräistä glukoosia virtsan kautta. Tämä johtaa lisääntyneeseen janoon ja tavallista tiheämpään virtsaamiseen.

2. Väsymys ja energian puute

Solujen on vaikeampi ottaa glukoosia käyttöönsä, mikä aiheuttaa energiavajeen elimistössä. Siksi väsymys ja voimattomuus ovat tavallisia varhaisia oireita.

3. Näköhäiriöt

Korkea verensokeri voi vaikuttaa silmän linssiin ja aiheuttaa näön sumentumista tai vaikeuksia tarkentaa. Pitkäaikainen diabetes voi johtaa diabeettiseen retinopatiaan.

4. Painon muutokset

Tahaton laihtuminen on yleistä tyypin 1 diabeteksessa, koska elimistö ei pysty hyödyntämään ravinnosta saatavaa energiaa. Tyypin 2 diabeteksessa voi esiintyä painonnousua tai vaikeuksia laihtua.

5. Hidas haavojen paraneminen

Diabetes heikentää verenkiertoa ja immuunipuolustusta, mikä hidastaa haavojen ja vammojen paranemista.

6. Toistuvat infektiot

Kohonnut verensokeri luo otolliset olosuhteet bakteereille ja hiivasienille. Siksi virtsatieinfektiot, ihoinfektiot ja hiivatulehdukset ovat tavallisempia diabeetikoilla.

7. Puutuminen ja pistely jaloissa ja käsissä

Hermovauriot (neuropatia) ovat yleinen seuraus pitkäaikaisesta diabeteksesta. Puutuminen, pistely tai polttava tunne jaloissa ja säärissä voivat olla varhaisia merkkejä.

8. Ärtyneisyys ja mielialan vaihtelut

Verensokerin vaihtelut vaikuttavat sekä kehoon että mieleen. Ärtyisyys, alakuloisuus ja keskittymisvaikeudet voivat olla diabeteksen oireita.

9. Pahoinvointi ja vatsavaivat

Kun elimistö ei pysty käyttämään glukoosia energianlähteenä, se alkaa hajottaa rasvaa. Tämä voi johtaa ketonien kertymiseen vereen, mikä voi aiheuttaa pahoinvointia, vatsakipuja ja vakavissa tapauksissa ketoasidoosia.

10. Lisääntynyt kaatumisriski

Diabetes voi heikentää sekä tasapainoa että lihasvoimaa. Hermovaurioiden, näköongelmien ja verensokerin vaihtelujen yhdistelmä lisää kaatumisten riskiä [2].

Turvahälyttimet automaattisilla putoamishälyttimillä voivat lisätä turvallisuutta ihmisille, joilla on lisääntynyt putoamisriski.

Sensoremin turvahälytin on esimerkki teknisestä apuvälineestä, joka on suunniteltu erityisesti ihmisille, joilla on lisääntynyt putoamisriski. Turvahälytin voi automaattisesti hälyttää kaatumisen sattuessa ja soittaa sitten sukulaisille kellon sisäänrakennetun kaiutinpuhelimen avulla, jossa on kaksisuuntainen tietoliikenne. Turvahälytin toimii ulkona ja siinä on sisäänrakennettu GPS-paikannus, jotta omaiset näkevät käyttäjän sijainnin kartalla Sensorem-sovelluksessa.

 

 

LUE MITEN SENSOREMIN TURVALLISUUSHÄLYTYS VOI HÄLYTYKSET AUTOMAATTISESTI PATOTUSTAPAHTESSA

Lähteet:
  1. THL – Diabetestilastot
  2. STM / Terveyden ja hyvinvoinnin laitos – Diabetes ja kaatumisriskit