Mikä on multippeliskleroosi?


Multippeliskleroosi (MS) on krooninen neurologinen sairaus, joka vaikuttaa tasapainoon, lihasvoimaan ja tuntoaistiin. Yli puolet kaatuu vuosittain.


Mitä elimistössä tapahtuu multippeliskleroosissa?

Multippeliskleroosi (MS) on krooninen tulehduksellinen sairaus, joka vaikuttaa keskushermostoon – aivoihin ja selkäytimeen.

MS-taudissa immuunijärjestelmä hyökkää myeliiniä vastaan, joka on hermosäikeitä suojaava kerros. Kun myeliini vaurioituu, viestintä aivojen ja muun kehon välillä häiriintyy (1).

MS on elinikäinen sairaus, ja se jaetaan usein eri muotoihin. Aaltomainen eli relapsoiva-remittoiva MS on yleisin sairauden alkuvaiheessa (1). Ajan myötä sairaus voi muuttua eteneväksi.

Kuinka yleinen multippeliskleroosi on?

Suomessa noin 13 000 ihmistä elää MS-taudin kanssa, ja vuosittain todetaan satoja uusia tapauksia (2). Maailmanlaajuisesti yli 2,8 miljoonan ihmisen arvioidaan sairastavan MS-tautia (3).

MS alkaa useimmiten 20–40 vuoden iässä ja on yleisempi naisilla kuin miehillä (1).

Yleiset oireet

Oireet vaihtelevat sen mukaan, mitkä keskushermoston osat ovat vaurioituneet (1).

Yleisiä oireita ovat:

  • Lihasheikkous

  • Tasapainovaikeudet

  • Puutuminen ja pistely

  • Näköhäiriöt

  • Spastisuus (lihaskireys)

  • Voimakas uupumus (fatigue)

Koska MS vaikuttaa sekä liikkumiseen että tuntoaistiin, sillä on usein merkittävä vaikutus kävelykykyyn ja fyysiseen vakauteen.

MS ja kaatumisriski

Kaatumiset ovat yksi yleisimmistä ja vakavimmista haasteista MS-taudissa.

Tutkimusten mukaan yli 50 % MS-tautia sairastavista kaatuu vähintään kerran vuodessa (4). Monilla kaatumisia tapahtuu toistuvasti, mikä tarkoittaa selvästi kohonnutta kaatumisriskiä verrattuna samanikäisiin ilman neurologista sairautta (4).

Miksi MS lisää kaatumisriskiä?

Kaatumisriski on monitekijäinen ja liittyy useisiin neurologisiin oireisiin (4):

Tasapainon heikkeneminen
Hermoratavauriot voivat heikentää koordinaatiota ja aiheuttaa epävakaan kävelyn.

Lihasheikkous ja spastisuus
Alaraajojen heikkous ja lihasjäykkyys vaikeuttavat askelten hallintaa ja jalkojen nostamista.

Tuntohäiriöt
Heikentynyt tuntoaisti jaloissa vähentää aivojen saamaa tietoa alustasta ja heikentää tasapainoa.

Uupumus (fatigue)
MS-tautiin liittyvä uupumus on yleinen oire ja voi merkittävästi heikentää reaktiokykyä ja lihashallintaa (1).

Kaatumisten seuraukset

Kaatumiset voivat johtaa murtumiin, pehmytkudosvammoihin ja fyysisen aktiivisuuden vähenemiseen (4).

Kaatumisen pelko voi lisäksi vähentää liikkumista ja toimintakykyä, mikä voi entisestään lisätä kaatumisriskiä (4).

Ennaltaehkäisy

Kaatumisten ehkäisyn tulisi olla olennainen osa MS-hoitoa (4). Toimenpiteisiin voivat kuulua:

  • Yksilöllisesti suunniteltu fysioterapia

  • Tasapaino- ja lihasvoimaharjoittelu

  • Apuvälineiden arviointi

  • Lääkityksen tarkistaminen

  • Kodin ympäristön turvallisuuden parantaminen

Varhainen puuttuminen on tärkeää vammojen ehkäisemiseksi ja itsenäisyyden säilyttämiseksi.

Turvahälyttimet automaattisilla putoamishälyttimillä voivat lisätä turvallisuutta ihmisille, joilla on lisääntynyt putoamisriski.

Sensoremin turvahälytin on esimerkki teknisestä apuvälineestä, joka on suunniteltu erityisesti ihmisille, joilla on lisääntynyt putoamisriski. Turvahälytin voi automaattisesti hälyttää kaatumisen sattuessa ja soittaa sitten sukulaisille kellon sisäänrakennetun kaiutinpuhelimen avulla, jossa on kaksisuuntainen tietoliikenne. Turvahälytin toimii ulkona ja siinä on sisäänrakennettu GPS-paikannus, jotta omaiset näkevät käyttäjän sijainnin kartalla Sensorem-sovelluksessa.

 

 

LUE MITEN SENSOREMIN TURVALLISUUSHÄLYTYS VOI HÄLYTYKSET AUTOMAATTISESTI PATOTUSTAPAHTESSA

Lähteet:
  1. Sosiaali- ja terveysministeriö / terveydenhuollon ohjeistus MS-taudista.
  2. Suomen MS-rekisteri. Vuosiraportti.
  3. Multiple Sclerosis International Federation (MSIF). Atlas of MS, 3rd edition.
  4. Gunn HJ et al. Frequency, characteristics, and consequences of falls in multiple sclerosis. Archives of Physical Medicine and Rehabilitation.