Multippeliskleroosin (MS) oireet


MS aiheuttaa vaihtelevia oireita, jotka vaikuttavat näköön, tuntoon, voimaan ja tasapainoon. Oireet vaihtelevat yksilöiden välillä ja voivat ilmaantua pahenemisvaiheiden kautta.


Mikä aiheuttaa oireet MS:ssä?

Multippeliskleroosi (MS) on krooninen tulehduksellinen sairaus keskushermostossa. Kun immuunijärjestelmä hyökkää myeliinia vastaan – hermosäikeiden ympärillä olevaa suojaavaa kerrosta – aivojen ja kehon välinen signaalinsiirto häiriintyy (1).

Mitkä oireet ilmenevät riippuu siitä, missä kohtaa aivoja tai selkäydintä vaurio sijaitsee (1).

MS:n varhaiset oireet

Ensimmäiset oireet vaihtelevat, mutta yleisiä varhaisia merkkejä ovat (1,2):

  • Näköhäiriöt toisessa silmässä (näköhermon tulehdus)
  • Puutuminen tai pistelyä käsissä tai jaloissa
  • Heikkous jossakin kehon osassa
  • Tasapainohäiriöt
  • Voimakas väsymys

Oireet voivat kehittyä päivien kuluessa ja parantua joskus kokonaan tai osittain, erityisesti aaltoilevassa MS:ssä (1).

Yleisiä oireita ajan myötä

Ajan myötä voi ilmaantua lisää oireita tai ne voivat muuttua pysyvimmiksi.

Motoriset oireet
  • Lihasheikkous
  • Spastisuus (lihasjäykkyys)
  • Heikentynyt kävelykyky
  • Koordinaatiovaikeudet

Nämä oireet vaikuttavat usein liikkuvuuteen ja itsenäisyyteen (1).

Sensoriset oireet
  • Heikentynyt tunto
  • Pistelyä tai polttavaa tunnetta
  • Kipu

Tuntohäiriöt ovat yleisiä ja voivat olla sekä ohimeneviä että pitkäkestoisia (1).

Näkö- ja tasapainohäiriöt
  • Sumea tai kaksoiskuva
  • Huimaus
  • Epävakaa kävely

Tasapainohäiriöt ovat yleisiä ja lisäävät kaatumisriskiä (3).

Väsymys (fatigue)

Jopa 80 % MS-potilaista kokee fatigueta – syvää ja jatkuvaa väsymystä, joka ei ole suhteessa fyysiseen rasitukseen (1). Väsymys voi vaikuttaa sekä fyysiseen että henkiseen toimintakykyyn.

MS-oireet jaloissa

Jalat ovat yksi yleisimmistä alueista, joissa MS ilmenee. Oireet jaloissa voivat olla yksi sairauden ensimmäisistä merkeistä, mutta ne voivat ilmaantua myös myöhemmin taudin kuluessa. Yleisiä vaivoja ovat (1,3):

  • Puutuminen ja pistely jalkaterissä, säärissä tai reisien alueella
  • Lihasheikkous joka aiheuttaa tasapainon menettämistä tai kompastelua
  • Spastisuus – lihasjäykkyys ja tahattomat nykäykset, erityisesti öisin
  • Koordinaatiovaikeudet – vaikeus kävellä suoraan tai pitää tasainen vauhti
  • Heikentynyt tunto jalkaterissä – vaikuttaa alustan hahmottamiseen ja lisää kaatumisriskiä

Oireet voivat vaihdella päivän mittaan ja pahenevat usein kuumuudessa (Uthoffin ilmiö). Monilla jalkojen oireet ovat voimakkaampia illalla, kun väsymys lisääntyy.

MS ja oireet, jotka vaikuttavat kaatumisriskiin

Tutkimukset osoittavat, että yli 50 % MS-potilaista kaatuu vähintään kerran vuodessa (3). Oireet, jotka erityisesti lisäävät kaatumisriskiä (3):

  • Tasapainohäiriöt
  • Lihasheikkous jaloissa
  • Spastisuus
  • Heikentynyt tunto jalkaterissä
  • Väsymys (fatigue)

Useiden oireiden yhdistelmä tekee kaatumisriskistä usein huomattavasti suuremman kuin samanikäisillä ilman neurologista sairautta (3).

Miten oireet vaihtelevat?

MS:llä voi olla erilaisia kulkuja (1):

  • Aaltoileva MS – jaksoja, joissa oireet pahenevat ja sitten lievittyvät
  • Sekundaarisesti etenevä MS – asteittainen paheneminen aaltoilevan vaiheen jälkeen
  • Primaarisesti etenevä MS – hidas paheneminen alusta alkaen

Oirekuva on yksilöllinen ja voi muuttua ajan myötä.

Milloin pitää hakeutua lääkäriin?

Lääkäriin tulee ottaa yhteyttä, jos kokee:

  • Äkillisen näköhäiriön
  • Jatkuvaa puutumista tai heikkoutta
  • Äkillistä tasapainon häiriintymistä
  • Selittämätöntä neurologista väsymystä

Varhainen tutkimus on tärkeää diagnoosin asettamiseksi ja hoidon aloittamiseksi (1).

Sensoreminin turvahälytin – aina saatavilla kun tarvitset apua

Sensoreminin turvaranneke on esimerkki teknisestä apuvälineestä, joka on kehitetty erityisesti henkilöille, joilla on kohonnut kaatumisriski. Turvahälytin voi tunnistaa kaatumiset automaattisesti ja soittaa omaisille kellon sisäänrakennetun kaksisuuntaisen kaiuttimen kautta. Hälytin toimii ulkona ja siinä on sisäänrakennettu GPS-paikannus.

 

 

LUE MITEN SENSOREMIN TURVALLISUUSHÄLYTYS VOI HÄLYTYKSET AUTOMAATTISESTI PATOTUSTAPAHTESSA

Lähteet

[1] Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Multippeliskleroosi – sairauskuvaus. [2] Kansalliset hoitosuositukset MS-taudin hoidosta. [3] Gunn HJ et al. Frequency, characteristics, and consequences of falls in multiple sclerosis. Archives of Physical Medicine and Rehabilitation.

Lue lisää: Mikä on multippeliskleroosi?Miten multippeliskleroosia hoidetaan?Turvaranneke