Multippeliskleroosi (MS) on krooninen neurologinen sairaus, joka vaikuttaa tasapainoon, voimaan ja tuntoon. Yli puolet kaatuu vuosittain.
Mikä on multippeliskleroosi (MS)?
Multippeliskleroosi – lyhennettynä MS – on krooninen tulehduksellinen sairaus, joka vaikuttaa keskushermostoon. MS-tauti vaikuttaa aivoihin ja selkäytimeen ja on yksi yleisimmistä neurologisista sairauksista nuorilla aikuisilla.
Sairaus tarkoittaa, että immuunijärjestelmä hyökkää myeliinia vastaan, hermosäikeiden ympärillä olevaa suojaavaa kerrosta. Kun myeiliini vaurioituu, signaalien siirtyminen aivojen ja muun kehon välillä häiriintyy [1].
MS:n eri tyypit
Aaltoileva MS (RRMS) – Yleisin muoto. Sairaus etenee selkeämpien jaksojen (remissiot) ja pahenemisvaiheiden vuorotellessa. Noin 85 % kaikista uusista diagnooseista.
Sekundaarinen progressiivinen MS (SPMS) – Monet RRMS-potilaat kehittävät ajan myötä SPMS:n, jossa sairaus etenee tasaisemmin.
Primaarinen progressiivinen MS (PPMS) – Sairaus pahenee alusta alkaen ilman selkeitä pahenemisvaiheita.
Kuinka yleistä multippeliskleroosi on?
Suomessa arviolta 9 000–12 000 henkilöllä on MS [2]. Maailmanlaajuisesti yli 2,8 miljoonaa ihmistä elää sairauden kanssa [3]. MS alkaa useimmiten 20–40-vuotiaana ja on yleisempää naisilla kuin miehillä [1].
MS-oireet
- Lihasheikkous – erityisesti jaloissa
- Tasapainohäiriöt ja koordinaatiovaikeudet
- Puutuminen ja pistely käsivarsissa, jaloissa tai kasvoissa
- Näköhäiriöt – sumuinen näkö, kipua silmänliikkeissä, kaksoiskuvat
- Spastisuus – lihasjäykkyys, joka vaikeuttaa liikkumista
- Voimakas väsymys (fatigue) – yksi yleisimmistä MS-oireista
- Kognitiiviset vaikeudet – muisti- ja keskittymisongelmat
- Virtsaamisongelmat – tiheä tarve tai vaikeudet virtsaamisessa
MS ja kaatumisriski
Tutkimukset osoittavat, että yli 50 % MS-potilaista kaatuu vähintään kerran vuodessa [4]. Kaatumisriski liittyy tasapainohäiriöihin, lihasheikkouteen, heikentyneeseen tuntoon ja väsymykseen.
MS:n hoito
MS:ään ei ole parantavaa hoitoa, mutta tehokas hoito voi hidastaa taudinkulkua. Lue lisää multippeliskleroosin hoidosta.
Turvahälytin automaattisella kaatumishälytyksellä voi lisätä turvallisuutta henkilöille, joilla on kohonnut kaatumisriski
Sensoreminin turvaranneke on esimerkki teknisestä apuvälineestä, joka on kehitetty erityisesti henkilöille, joilla on kohonnut kaatumisriski. Turvahälytin voi hälyttää automaattisesti kaatumisesta ja soittaa omaisille kellon sisäänrakennetun kaksisuuntaisen kaiuttimen kautta. Hälytin toimii ulkona ja siinä on sisäänrakennettu GPS-paikannus, jotta omaiset voivat seurata käyttäjän sijaintia Sensorem-sovelluksessa kartalla.
