Millainen on ihminen, jolla on verisuoniperäinen dementia?

2025-02-23

Vaskulaarinen dementia – eli verisuoniperäinen muistisairaus – vaikuttaa jokaiseen eri tavoin sen mukaan, mitkä aivojen alueet ovat vaurioituneet. Persoonallisuus, käyttäytyminen ja kognitiiviset kyvyt muuttuvat vähitellen, mutta oireet voivat vaihdella päivästä toiseen.

Vaskulaarinen dementia eli verisuoniperäinen muistisairaus vaikuttaa jokaiseen eri tavoin sen mukaan, mitkä aivojen osat ovat vaurioituneet ja kuinka vakava tila on. Persoonallisuus, käyttäytyminen ja kognitiiviset kyvyt muuttuvat vähitellen, mutta oireet voivat vaihdella päivästä toiseen. Lue myös taudin kulusta verisuonidementiassa laajempaa ymmärrystä varten.

Muistiongelmat ja henkinen terävyys

Toisin kuin Alzheimerin tauti, jossa muistin heikkeneminen on usein ensimmäinen merkki, vaskulaarista dementiaa sairastavalla voi olla suhteellisen hyvin säilynyt pitkäkestoinen muisti. Sen sijaan lyhytkestoinen muisti voi heikentyä, mikä vaikeuttaa muistamista siitä, mitä juuri sanottiin tai mitä oli tarkoitus tehdä. Suunnittelu, ongelmanratkaisu ja aloitteellisuus voivat myös olla haasteellisia.

Henkilöllä voi olla vaikeuksia löytää sanoja tai ilmaista itseään johdonmukaisesti, mikä voi aiheuttaa turhautumista sekä hänelle itselleen että läheisilleen.

Mielialan vaihtelut ja tunne-elämän epävakaus

Tunteet voivat muuttua arvaamattomiksi. Monet vaskulaarista dementiaa sairastavat ärtyvät helposti, ovat surullisia tai lannistuneita. Masennus ja ahdistus ovat yleisiä ja voivat pahentua, kun henkilö huomaa kykyjensä heikkenevän.

Äkilliset tunteen purkaukset – kuten nauraminen tai itkeminen ilman selvää syytä – ovat myös tavallisia. Tämä johtuu siitä, että aivojen kyky säädellä tunteita on heikentynyt.

Heikentynyt keskittyminen ja tarkkaavaisuus

Vaskulaarista dementiaa sairastava voi olla vaikea ylläpitää keskittymistä pitkissä keskusteluissa tai aktiviteeteissa. Voi tuntua siltä, että henkilö menettää nopeasti lankansa tai häiriintyy helposti.

Sosiaalisissa tilanteissa tämä voi olla raskasta sekä henkilölle itselleen että ympärillä oleville. Aiemmin sosiaalinen ja ulospäinsuuntautunut henkilö voi vetäytyä, koska keskustelut ja tapaamiset tuntuvat ylivoimaisilta.

Fyysiset haasteet ja koordinaatio-ongelmat

Koska vaskulaarinen dementia johtuu aivojen verenkierron häiriöistä, myös kehon motoriikka voi kärsiä. Riippuen siitä, mitkä aivoalueet ovat vaurioituneet, henkilö voi kokea tasapaino-ongelmia, heikkoutta kehon toisella puolella tai epävakaata kävelyä.

Tämä voi lisätä kaatumisriskiä, ja joissakin tapauksissa henkilö voi alkaa liikkua hitaammin ja epävarmemmin kuin ennen.

Käyttäytymismuutokset ja aloitekyvyttömyys

Selkeä muutos, jonka monet läheiset huomaavat, on henkilön passivoituminen. Aiemmat kiinnostuksen kohteet eivät ehkä enää innosta samalla tavalla, ja aloitteen tekeminen minkäänlaiseen toimintaan voi olla vaikeaa.

Pakonomainen käyttäytyminen, kuten saman kysymyksen tai toiminnan toistaminen yhä uudelleen, voi myös lisääntyä. Jotkut voivat kehittää epäluuloisuutta, ja vakavammissa vaiheissa voi esiintyä harhaluuloja.

Sosiaaliset suhteet ja läheisten rooli

Vaskulaariseen dementiaan liittyvät muutokset vaikuttavat paitsi sairastuneeseen myös läheisiin. Viestintä voi vaikeutua, ja voi olla tunteellisesti raskasta seurata rakkaansa muuttumista.

Kärsivällisyys, ymmärrys ja arjen mukauttaminen ovat tärkeitä turvallisen ja ennakoitavan elämän luomiseksi. Rakenteen ylläpitäminen ja sopivien yhdessäolon tapojen löytäminen voi tehdä suuren eron sille, miten henkilö kokee elämänsä.

Lue lisää: Vaskulaarinen dementia – Taudin kulku verisuonidementiassa – Mitä on dementia? – GPS muistisairaille

Sensoremin turvahälyttimessä on GPS-paikannus, lääkitysmuistutukset ja automaattinen kaatumishälytys

Sensoremin turvahälytin on esimerkki teknisestä apuvälineestä, joka on kehitetty erityisesti dementiaa sairastaville. Turvahälytin toimii ulkona ja siinä on sisäänrakennettu GPS-paikannus, jotta omaiset näkevät käyttäjän sijainnin kartalla Sensorem-sovelluksessa. Turvahälytys (kaksisuuntainen viestintä) kutsuu sukulaiset automaattisesti, jos käyttäjä poistuu ennalta määrätyltä maantieteelliseltä alueelta. Turvahälyttimessä on myös lääkitysmuistutukset, mikä tarkoittaa, että kellosta kuuluu ääni ja se kertoo käyttäjälle, että on aika ottaa lääkkeensä. Turvahälytin voi myös hälyttää putoamisesta automaattisesti sisäänrakennetun putoamisanturin avulla.

 

Sensorem turvahälytin vanhuksille ja omaisille. Hälytin voidaan liittää sukulaisiin. Blogi turvallisuudesta ja ratkaisuista

 

LUE TIETOJA MITEN SENSOREMS-GPS-KELLO VOI AUTTA DEMENTIAAN

Lähteet