Mitä on aivoatrofia?

2025-05-27

Aivoatrofia tarkoittaa, että aivokudos kutistuu tai rappeutuu. Se johtuu siitä, että hermosolut (neuronit) ja niiden väliset yhteydet vähenevät tai heikkenevät. Kyse ei ole varsinaisesta sairaudesta, vaan merkki siitä, että aivot ovat jollakin tavalla vaurioituneet. Jonkin verran aivoatrofiaa kuuluu normaaliin ikääntymiseen, mutta jos se etenee nopeasti, taustalla on usein neurologinen sairaus – erityisesti muistisairaus.

Aivot menettävät tilavuutta ja soluja

Atrofian seurauksena aivot menettävät:

  • Hermoston soluja

  • Synapseja eli hermosolujen välisiä yhteyksiä

  • Aivokuoren ja syvien rakenteiden tilavuutta

Tämä vaikuttaa esimerkiksi muistiin, ajatteluun, tunteiden säätelyyn, kieleen ja liikkumiseen.

Aivoatrofian taustalla voi olla monia syitä

Yleisimpiä aiheuttajia ovat:

  • Alzheimerin tauti ja muut muistisairaudet

  • Aivoverenkiertohäiriöt kuten aivoinfarkti

  • MS-tauti

  • Pitkäaikainen alkoholinkäyttö

  • Pään vammat

  • Aivotulehdukset (esim. HIV, enkefaliitti)

  • Ikääntyminen

Muistisairauksiin liittyy lähes aina etenevä aivoatrofia

Muistisairaudet aiheuttavat lähes poikkeuksetta asteittaisen aivokudoksen häviämisen. Aivoatrofia on siis fyysinen seuraus siitä, miten sairaus vaikuttaa ajatteluun ja toimintaan.

Eri muistisairauksissa rappeuma painottuu eri alueille

Oireet riippuvat siitä, mitkä aivoalueet vaurioituvat

Aivoatrofia voi aiheuttaa esimerkiksi:

  • Muistihäiriöitä

  • Kielellisiä vaikeuksia

  • Persoonallisuuden muutoksia

  • Suuntautumisen häiriöitä

  • Keskittymisvaikeuksia

  • Tasapaino- ja kävelyhäiriöitä

Aivoatrofia havaitaan kuvantamistutkimuksilla

Atrofia näkyy tyypillisesti:

  • Magneettikuvauksessa (MRI) – tarkin menetelmä

  • Tietokonetomografiassa (CT) – käytetään usein akuutissa arvioinnissa

  • PET-kuvauksessa – voi havaita aineenvaihduntamuutoksia jo ennen rakenteellisia muutoksia

Kuvantaminen on tärkeä osa muistisairauksien diagnostiikkaa, mutta sitä täydentävät aina kliiniset tutkimukset ja muut testit.

Aivoatrofiaa ei voi peruuttaa, mutta etenemistä voi hidastaa

Vaikka aivoatrofiaa ei voida parantaa, sen etenemistä voidaan hidastaa – erityisesti jos hoito aloitetaan varhain.

Hyödyllisiä keinoja ovat:

  • Lääkkeet (esim. Alzheimerin taudin oirelääkkeet)

  • Verenpaineen, kolesterolin ja verensokerin hallinta

  • Säännöllinen liikunta

  • Kognitiivinen ja sosiaalinen aktiivisuus

  • Terveellinen ruokavalio, alkoholin kohtuukäyttö

  • Tupakoinnin lopettaminen

Mitä aikaisemmin tukitoimet aloitetaan, sitä paremmat mahdollisuudet toimintakyvyn säilyttämiseen.

Sensoremin turvahälyttimessä on GPS-paikannus, lääkitysmuistutukset ja automaattinen putoamishälytys

Sensoremin turvahälytin on esimerkki teknisestä apuvälineestä, joka on kehitetty erityisesti dementiaa sairastaville. Turvahälytin toimii ulkona ja siinä on sisäänrakennettu GPS-paikannus, jotta omaiset näkevät käyttäjän sijainnin kartalla Sensorem-sovelluksessa. Turvahälytys (kaksisuuntainen viestintä) kutsuu sukulaiset automaattisesti, jos käyttäjä poistuu ennalta määrätyltä maantieteelliseltä alueelta. Turvahälyttimessä on myös lääkitysmuistutukset, mikä tarkoittaa, että kellosta kuuluu ääni ja se kertoo käyttäjälle, että on aika ottaa lääkkeensä. Turvahälytin voi myös hälyttää putoamisesta automaattisesti sisäänrakennetun putoamisanturin avulla.

 

Sensorem turvahälytin vanhuksille ja omaisille. Hälytin voidaan liittää sukulaisiin. Blogi turvallisuudesta ja ratkaisuista

 

LUE TIETOJA MITEN SENSOREMS-GPS-KELLO VOI AUTTA DEMENTIAAN

Lähteet
  1. THL. Muistisairauksien ehkäisy ja hoito Suomessa, 2021.
  2. Scheltens P et al. Alzheimer’s disease. The Lancet, 2021.
  3. Maailman terveysjärjestö (WHO). Dementia: A Public Health Priority, 2020.