Miten nivelrikkoa hoidetaan?

2025-04-10

Nivelrikko on pitkäaikainen sairaus, jossa nivelen rusto kuluu asteittain. Se aiheuttaa kipua, jäykkyyttä ja liikerajoituksia. Vaikka nivelrikkoa ei voida parantaa, voidaan oireita lievittää tehokkaasti ja toimintakykyä parantaa – sekä vähentää kaatumisriskiä, joka usein kasvaa sairauden myötä.

Hoitolinjat räätälöidään yksilöllisesti, mutta perustuvat yhteisiin suosituksiin.

1. Liikunta – hoidon perusta

Säännöllinen, ohjattu liikunta on ensisijainen hoitomuoto nivelrikossa. Harjoittelu sisältää:

  • Voimaharjoittelu – lihasten vahvistaminen tukee niveltä

  • Liikkuvuusharjoitukset – ehkäisevät jäykkyyttä

  • Tasapainoharjoittelu – tärkeää, koska nivelrikko lisää kaatumisriskiä (1)

  • Kestävyysliikunta – tukee yleiskuntoa ja kivunsietoa

Fysioterapeutti voi laatia yksilöllisen ohjelman ja seurata etenemistä.

2. Painonhallinta

Ylipaino kuormittaa erityisesti alaraajojen niveliä. Jo 5–10 % painonpudotus voi vähentää kipua ja parantaa toimintakykyä merkittävästi (2).

3. Apuvälineet ja kaatumisten ehkäisy

Nivelrikko voi heikentää lihasvoimaa, tasapainoa ja liikkumista. Tämä kasvattaa kaatumisriskiä (3). Apuvälineet voivat tukea arjessa:

  • Kävelykeppi tai rollaattori

  • Tukipohjalliset tai polvituet

  • Turvalliset kengät, joissa hyvä pito

  • Asuntoon muutoksia, kuten liukuesteet, tukikaiteet ja hyvä valaistus

Apuvälinetarpeen arvioi fysioterapeutti tai toimintaterapeutti.

4. Lääkkeet kivunlievitykseen

Lääkkeitä käytetään tarvittaessa muun hoidon tukena:

  • Parasetamoli lievään tai kohtalaiseen kipuun

  • Tulehduskipulääkkeet (NSAID) harkiten, erityisesti iäkkäillä

  • Paikallishoidot (voiteet, laastarit)

  • Kortisonipistokset vaikeissa tapauksissa

5. Potilasohjaus ja nivelrikon omahoitoryhmät

Nivelrikko-opastus ja liikuntaryhmät, kuten fysioterapeuttien ohjaamat kuntoutuskurssit, antavat tietoa sairaudesta, liikunnasta ja itsehoidosta. Niissä käsitellään myös kaatumisten ehkäisyä, erityisesti iäkkäillä.

6. Leikkaushoito – viimeinen vaihtoehto

Jos muut keinot eivät auta ja kipu tai toimintakyvyn heikkeneminen on merkittävää, voidaan harkita keinonivelleikkausta. Päätös tehdään yhdessä ortopedin kanssa.

Turvahälyttimet automaattisilla putoamishälyttimillä voivat lisätä turvallisuutta ihmisille, joilla on lisääntynyt putoamisriski.

Sensoremin turvahälytin on esimerkki teknisestä apuvälineestä, joka on suunniteltu erityisesti ihmisille, joilla on lisääntynyt putoamisriski. Turvahälytin voi automaattisesti hälyttää kaatumisen sattuessa ja soittaa sitten sukulaisille kellon sisäänrakennetun kaiutinpuhelimen avulla, jossa on kaksisuuntainen tietoliikenne. Turvahälytin toimii ulkona ja siinä on sisäänrakennettu GPS-paikannus, jotta omaiset näkevät käyttäjän sijainnin kartalla Sensorem-sovelluksessa.

 

 

 

LUE MITEN SENSOREMIN TURVALLISUUSHÄLYTYS VOI HÄLYTYKSET AUTOMAATTISESTI PATOTUSTAPAHTESSA

Lähteet:
  1. Leveille, S.G. et al. (2009). ”Chronic musculoskeletal pain and the occurrence of falls in an older population.” JAMA, 302(20), 2214–2221.
  2. Christensen, R. et al. (2007). ”Weight loss for overweight patients with knee osteoarthritis.” Ann Rheum Dis, 66(4), 433–439.
  3. Terveyskirjasto. (2024). Nivelrikko – hoito ja kuntoutus.
  4. Suomen Nivelyhdistys. (2023). Nivelrikon omahoito ja liikuntaohjelmat.