Voivatko masennuslääkkeet aiheuttaa dementiaa?

Uusi Karoliinisen instituutin tutkimus viittaa siihen, että joidenkin masennuslääkkeiden käyttö voi liittyä nopeampaan kognitiiviseen heikentymiseen dementiaa sairastavilla henkilöillä. Tulokset, jotka on julkaistu lehdessä BMC Medicine [1], perustuvat lähes 19 000 potilaan aineistoon ja herättävät tärkeitä kysymyksiä masennuksen ja ahdistuksen hoidosta dementiassa.

Tutkimuksesta

Tutkimukseen osallistui 18 740 henkilöä, joille oli diagnosoitu dementia ja jotka oli rekisteröity Ruotsin Dementiakeskukseen (SveDem) vuosina 2007–2018. Tutkijat tarkastelivat masennuslääkkeiden käytön ja kognitiivisen toiminnan muutosten välistä yhteyttä, mitattuna Mini-Mental State Examination (MMSE) -testillä, joka on laajalti käytetty kognitiivinen arviointityökalu.

Potilaita seurattiin jopa seitsemän vuoden ajan. Analyysissä huomioitiin useita tekijöitä, kuten ikä, sukupuoli, dementiatyyppi, lääkitys ja taudin vaikeusaste lähtötilanteessa.

Mitkä masennuslääkkeet vaikuttivat eniten?

Tulokset osoittivat, että masennuslääkkeitä käyttävillä potilailla kognitiivinen heikkeneminen eteni keskimäärin nopeammin kuin niillä, jotka eivät käyttäneet masennuslääkkeitä.

Erityisesti tietyt lääkkeet olivat yhteydessä nopeampaan heikkenemiseen:

• Essitalopraami (SSRI-lääke) liittyi nopeimpaan kognitiiviseen laskuun.

• Sitalopraami ja sertraliini, myös SSRI-lääkkeitä, osoittivat selkeää yhteyttä kognitiivisen tason laskuun.

• Mirtatsapiini, joka vaikuttaa eri mekanismilla kuin SSRI-lääkkeet, liittyi vähäisempään kognitiiviseen heikentymiseen.

Tämä viittaa siihen, että masennuslääkkeen tyyppi voi vaikuttaa merkittävästi kognitiiviseen kehitykseen dementiapotilailla.

Tasapaino masennuksen hoidon ja aivoterveyden välillä

Masennuksen hoitaminen on tärkeää dementiaa sairastavilla, koska hoitamaton masennus voi itsessään pahentaa kognitiivista heikentymistä ja heikentää elämänlaatua. Tutkimus korostaa kuitenkin kliinistä ongelmaa: vaikka jotkin masennuslääkkeet saattavat huonontaa kognitiota, hoitamaton masennus voi olla vielä haitallisempaa.

Tutkijat korostavat yksilöllisen ja tarkkaan harkitun hoidon merkitystä, jossa punnitaan lääkityksen hyödyt ja riskit. Lisäksi tulisi harkita lääkkeettömiä vaihtoehtoja, kuten psykoterapiaa, liikuntaa ja sosiaalista osallistumista.

Kliiniset vaikutukset

Tutkimuksen tulokset voivat vaikuttaa siihen, miten terveydenhuolto hoitaa masennusta dementiapotilailla. Tämä voi johtaa:

• Tarkempaan masennuslääkkeiden valintaan.

• Tiiviimpään kognitiivisen kehityksen seurantaan lääkityksen aikana.

• Yksilöllisempien, lääke- ja ei-lääkehoitoja yhdistelevien hoitosuunnitelmien kehittämiseen.

Sensoremin turvahälyttimessä on GPS-paikannus, lääkitysmuistutukset ja automaattinen putoamishälytys

Sensoremin turvahälytin on esimerkki teknisestä apuvälineestä, joka on kehitetty erityisesti dementiaa sairastaville. Turvahälytin toimii ulkona ja siinä on sisäänrakennettu GPS-paikannus, jotta omaiset näkevät käyttäjän sijainnin kartalla Sensorem-sovelluksessa. Turvahälytys (kaksisuuntainen viestintä) kutsuu sukulaiset automaattisesti, jos käyttäjä poistuu ennalta määrätyltä maantieteelliseltä alueelta. Turvahälyttimessä on myös lääkitysmuistutukset, mikä tarkoittaa, että kellosta kuuluu ääni ja se kertoo käyttäjälle, että on aika ottaa lääkkeensä. Turvahälytin voi myös hälyttää putoamisesta automaattisesti sisäänrakennetun putoamisanturin avulla.

 

 

LUE TIETOJA MITEN SENSOREMS-GPS-KELLO VOI AUTTA DEMENTIAAN

Lähteet

[1] Mo, M., et al. (2025). Antidepressant use and cognitive decline in patients with dementia: a national cohort study. BMC Medicine.
[2] Karolinska Institutet. Masennuslääkkeiden käyttö yhteydessä nopeampaan kognitiiviseen heikentymiseen dementiassa. Julkaistu 25. helmikuuta 2025.