Mikä on vaskulaarinen dementia?

2024-04-04

Vaskulaarinen dementia on toiseksi yleisin dementian muoto ja syntyy, kun verenkierto aivoihin häiriintyy – usein aivohalvauksen tai verisuonisairauden seurauksena. Oireet vaihtelevat sen mukaan, mitkä aivojen osat vaurioituvat, ja pahenevat usein portaittain.

Mikä on vaskulaarinen dementia?

Vaskulaarinen dementia syntyy, kun aivot eivät saa riittävästi verenkiertoa pitkän ajan kuluessa, mikä vaurioittaa aivosoluja. Se voi tapahtua äkillisesti aivohalvauksen jälkeen tai vähitellen monien pienten verenvuotojen tai verisuonisairauden seurauksena.

Vaskulaarinen dementia on toiseksi yleisin dementian muoto Alzheimerin taudin jälkeen ja käsittää noin 15–20 % kaikista dementiatapauksia. Se esiintyy yleisemmin miehillä kuin naisilla ja ilmaantuu useimmiten yli 65-vuotiaana.

Vaskulaarisen dementian oireet

Oireet vaihtelevat sen mukaan, mitkä aivojen osat ovat vaurioituneet:

  • Muistinmenetys – erityisesti tuoreista tapahtumista
  • Sekavuus ja desorientaatio – erityisesti portaittaisten pahenemisten yhteydessä
  • Heikentynyt keskittymis- ja suunnittelukyky
  • Kielen ja puheen ongelmat
  • Heikentynyt kävelykyky – hidas ja epävakaa kävely
  • Huimaus ja lisääntynyt kaatumisriski
  • Käyttäytymismuutokset – ärtyisyys, masennus ja apatiaa
  • Inkontinenssi sairauden myöhemmissä vaiheissa

Vaskulaariselle dementialle tyypillistä on, että oireet voivat ilmaantua äkillisesti aivohalvauksen jälkeen ja sitten stabiloitua – kunnes uudet vaskulaariset tapahtumat aiheuttavat portaittaisia pahenemisia.

Syyt ja riskitekijät

Vaskulaarinen dementia johtuu aivojen vähentyneestä verenkierrosta:

  • Aivohalvaus – tukkeumat tai verenvuodot aivojen verisuonissa
  • Pienten verisuonten sairaus – pienten aivoverisuonten vauriot ajan myötä
  • TIA – TIA-kohtaus lisää riskiä merkittävästi

Ehkäistävissä olevia riskitekijöitä:

  • Korkea verenpaine – tärkein yksittäinen tekijä
  • Diabetes, korkea kolesteroli, tupakointi
  • Eteisvärinä ja sydänsairaudet

Elinajanodote vaskulaarisessa dementiassa

Elinajanodote diagnoosin jälkeen vaihtelee merkittävästi – 3–10 vuotta tai enemmän, riippuen diagnoosin iästä ja perussairauksista. Ennuste on paras, kun riskitekijöitä hallitaan aktiivisesti.

Diagnoosi ja hoito

Diagnoosi tehdään kognitiivisten testien (MMSE, MoCA), verikokeiden ja aivojen kuvantamisen (MRI tai CT) avulla.

Hoito tähtää uusien vaskulaaristen tapahtumien estämiseen: verenpainelääkkeet, verenohennuslääkkeet eteisvärinässä, statiinit ja elämäntapamuutokset.

Monet omaiset valitsevat GPS-paikantimen muistisairaille, joka hälyttää automaattisesti, jos henkilö poistuu turvalliselta alueelta.

Milloin pitää hakeutua lääkäriin?

Ota yhteyttä lääkäriin, jos sinulla tai läheisellä ilmenee vaskulaarisen dementian oireita. Soita 112 akuuteissa oireissa kuten äkillisessä halvauksessa, puhevaikeuksissa tai kovassa päänsäryssä.

Sensoreminin turvahälytin GPS-paikannuksella, lääkemuistutuksella ja automaattisella kaatumishälytyksellä

Sensoreminin turvaranneke on esimerkki teknisestä apuvälineestä, joka on kehitetty erityisesti muistisairaille. Turvahälytin toimii ulkona ja siinä on sisäänrakennettu GPS-paikannus, jotta omaiset voivat seurata käyttäjän sijaintia Sensorem-sovelluksessa kartalla. Omaiset saavat automaattisesti puhelun turvahälyttimeltä (kaksisuuntainen viestintä), jos käyttäjä poistuu ennalta määrätyn alueen ulkopuolelle. Turvahälyttimessä on myös lääkemuistutus ja se voi hälyttää automaattisesti kaatumisesta sisäänrakennetun kaatumisanturin avulla.

 

Sensorem GPS-kello sisäänrakennetulla turvahälyttimellä eläkeläisille ja käsivarren sairauden varalta. Helppokäyttöinen. Ohut malli

 

LUE TIETOJA MITEN SENSOREMS-GPS-KELLO VOI AUTTA DEMENTIAAN

Lähteet

Lue lisää: Alzheimerin tauti – Mikä on aivohalvaus? – TIA-kohtaus – GPS muistisairaille – Turvaranneke