Erilaisia dementiatyyppejä
Dementia on yleisnimitys yli sadalle neurologiselle sairaudelle. Yleisin muoto on Alzheimerin tauti, joka kattaa 60–80 % kaikista dementiatapauksista. Muita yleisiä tyyppejä ovat vaskulaarinen dementia, Lewyn kappale -dementia ja otsalohkodementia.
Erityyppiset dementiat – jokaisella omat ominaispiirteensä ja syynsä
Dementia on yleisnimitys useille neurologisille tiloille, jotka johtavat muistin, kognitiivisten toimintojen ja arjessa selviytymisen heikkenemiseen. On tärkeää ymmärtää eri dementiatyypit, jotta sairastaville voidaan tarjota oikeanlaista hoitoa ja tukea:
- Alzheimerin tauti: Alzheimerin tauti on yleisin dementian muoto ja kattaa noin 60–80 % kaikista tapauksista. Se on etenevä sairaus, joka johtaa muistin, ajattelun ja käyttäytymisen asteittaiseen heikkenemiseen. Alzheimerin taudin syytä ei täysin ymmärretä, mutta aivoihin kertyvien plakkien ja takkujen uskotaan olevan keskeisiä tekijöitä.
- Vaskulaarinen dementia: Vaskulaarinen dementia syntyy, kun aivojen verenkierto heikkenee, yleensä aivoinfarktin tai pienten verisuonten sairauden seurauksena. Oireet vaihtelevat sen mukaan, mitä aivojen aluetta vaurio koskee, mutta voivat sisältää muistiongelmia, suunnitteluvaikeuksia ja arkirutiinien hankaluuksia.
- Lewyn kappale -dementia: Lewyn kappale -dementia johtuu alfa-synukleiini-proteiinin kertymisestä aivoihin, mikä heikentää asteittain kognitiivisia ja motorisia toimintoja. Oireita ovat muun muassa muistiongelmat, hallusinaatiot, liikehdintähäiriöt ja unihäiriöt.
- Otsalohkodementia: Otsalohkodementia on joukko sairauksia, jotka vaikuttavat aivojen otsalohkoihin ja ohimolohkoihin. Se aiheuttaa muutoksia persoonallisuudessa, käyttäytymisessä ja kielessä – oireina esimerkiksi empatian puute, impulsiivisuus ja vaikeudet löytää sanoja.
- Parkinsonin tautiin liittyvä dementia: Monet Parkinsonin tautia sairastavat kehittävät myös dementian myöhemmissä taudin vaiheissa. Se ilmenee kognitiivisten toimintojen asteittaisena heikkenemisenä, kuten muistiongelmina, keskittymisvaikeuksina ja ongelmanratkaisun heikkenemisenä.
Dementia voi ilmetä eri tavoin eri henkilöillä
On tärkeää muistaa, että dementian oireet ja eteneminen vaihtelevat yksilöllisesti. Oikea diagnoosi ja hoito ovat välttämättömiä asianmukaisen hoidon ja tuen tarjoamiseksi. Lue lisää mitä dementia on laajempaa yleiskatsausta varten.
Lue lisää: Alzheimerin tauti – Vaskulaarinen dementia – Lewyn kappale -dementia – Otsalohkodementia – GPS muistisairaille
Sensoremin turvahälyttimessä on GPS-paikannus, lääkitysmuistutukset ja automaattinen kaatumishälytys
Sensoremin turvahälytin on esimerkki teknisestä apuvälineestä, joka on kehitetty erityisesti dementiaa sairastaville. Turvahälytin toimii ulkona ja siinä on sisäänrakennettu GPS-paikannus, jotta omaiset näkevät käyttäjän sijainnin kartalla Sensorem-sovelluksessa. Turvahälytys (kaksisuuntainen viestintä) kutsuu sukulaiset automaattisesti, jos käyttäjä poistuu ennalta määrätyltä maantieteelliseltä alueelta. Turvahälyttimessä on myös lääkitysmuistutukset, mikä tarkoittaa, että kellosta kuuluu ääni ja se kertoo käyttäjälle, että on aika ottaa lääkkeensä. Turvahälytin voi myös hälyttää putoamisesta automaattisesti sisäänrakennetun putoamisanturin avulla.
LUE TIETOJA MITEN SENSOREMS-GPS-KELLO VOI AUTTA DEMENTIAAN
Lähteet
- [1] Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Muistisairaudet. https://www.thl.fi
- [2] Muistiliitto. Muistisairaudet. https://www.muistiliitto.fi
- [3] Terveyskirjasto. Dementia. https://www.terveyskirjasto.fi