Mitä on tyypin 1 diabetes?

---

Tyypin 1 diabetes on autoimmuunisairaus, jossa elimistön oma immuunijärjestelmä tuhoaa haiman insuliinia tuottavat solut. Ilman insuliinia elimistö ei pysty säätelemään verensokeria, ja siksi elinikäinen hoito on välttämätöntä. Sairaus puhkeaa usein lapsilla ja nuorilla aikuisilla, mutta voi ilmetä missä iässä tahansa.

---

Autoimmuunisairaus

Tyypin 1 diabeteksessa immuunijärjestelmä hyökkää haiman beetasoluja vastaan. Nämä solut tuottavat insuliinia – hormonia, joka toimii “avaimena” ja mahdollistaa glukoosin siirtymisen verestä soluihin energiaksi. Kun insuliinia ei enää tuoteta, verensokeri nousee vaarallisen korkeaksi, mikä voi aiheuttaa sekä akuutteja että pitkäaikaisia komplikaatioita (1).

Sairaus eroaa tyypin 2 diabeteksesta, jossa elimistö tuottaa edelleen insuliinia, mutta ei kykene käyttämään sitä tehokkaasti. Tyypin 1 diabeteksessa insuliinituotanto lakkaa kokonaan, ja insuliinia on aina annettava ulkopuolelta.

Tyypin 1 diabeteksen syyt

Tarkkaa syytä ei vielä tunneta, mutta tutkimus osoittaa useiden tekijöiden vaikuttavan yhdessä:

• Geneettinen alttius – tietyt geenit lisäävät sairastumisriskiä.

• Ympäristötekijät – erityisesti virusinfektiot voivat laukaista sairauden geneettisesti alttiilla henkilöillä.

• Autoimmuunireaktio – immuunijärjestelmä erehtyy ja hyökkää elimistön omia soluja vastaan.

Toisin kuin tyypin 2 diabetes, tämä sairaus ei liity elintapoihin eikä sitä voi ehkäistä ruokavaliolla tai liikunnalla (2).

Kenelle tyypin 1 diabetes puhkeaa?

Sairaus voi puhjeta kenelle tahansa, mutta useimmiten se todetaan lapsilla, nuorilla ja nuorilla aikuisilla. Tämän vuoksi sitä kutsutaan joskus myös “nuoruustyypin diabetekseksi”. Tyypin 1 diabetes voi kuitenkin ilmaantua myös aikuisiällä. Maailmanlaajuisesti uusien tapausten määrä kasvaa, ja tutkijat pyrkivät selvittämään syitä tähän (3).

Tyypin 1 diabeteksen oireet

Sairaus kehittyy yleensä nopeasti. Tyypillisiä oireita ovat:

• Lisääntynyt jano ja runsas virtsaneritys

• Selittämätön laihtuminen

• Väsymys ja energian puute

• Näön heikkeneminen

• Pahoinvointi ja vatsakivut

Lapsilla ja nuorilla oireet voivat ilmaantua äkillisesti. Joissain tapauksissa sairaus havaitaan vasta, kun lapsi sairastuu diabeettiseen ketoasidoosiin – vakavaan tilaan, joka vaatii välitöntä sairaalahoitoa (4).

Tyypin 1 diabeteksen hoito

Koska elimistö ei enää pysty tuottamaan insuliinia itse, elinikäinen hoito on välttämätöntä. Hoito koostuu yleensä:

• Insuliinihoidosta – pistoksina tai insuliinipumpulla.

• Verensokerin seurannasta – liuskoilla tai jatkuvatoimisilla sensoreilla.

• Ruokavaliosta ja liikunnasta – tasapainoinen ravinto ja säännöllinen liikunta auttavat pitämään verensokerin tasaisena.

Lisäksi potilasohjaus, terveydenhuollon tuki ja oma osaaminen ovat tärkeitä hyvän hoitotasapainon saavuttamiseksi.

Pitkäaikaiset komplikaatiot

Jos verensokeri pysyy pitkään korkealla, se voi vahingoittaa verisuonia ja hermoja. Tämä lisää sydän- ja verisuonitautien, munuaissairauksien, näköhäiriöiden ja neuropatian riskiä. Säännöllinen hoito ja tarkat kontrollit ovat siksi erittäin tärkeitä.

Tyypin 1 diabetes ja kaatumisriski

Vähemmän tunnettu, mutta merkittävä seuraus on lisääntynyt kaatumisriski:

• Hypoglykemia (matala verensokeri) – voi aiheuttaa huimausta, vapinaa, heikkoutta ja pahimmillaan tajuttomuuden.

• Neuropatia – pitkään jatkunut sairaus voi vaurioittaa hermoja ja heikentää jalkojen tuntoa ja tasapainoa.

• Näköongelmat – korkea verensokeri voi vahingoittaa verkkokalvoa ja heikentää näköä.

• Lihasheikkous – voi kehittyä pitkän aikavälin komplikaatioiden seurauksena.

Iäkkäille tämä on erityisen vaarallista, sillä kaatumiset johtavat usein murtumiin ja pitkään kuntoutumiseen. Ennaltaehkäiseviä keinoja ovat tasapainoharjoittelu, säännölliset silmä- ja hermotutkimukset sekä turvalaitteet, kuten hälytysjärjestelmät (5).

Turvahälyttimet automaattisilla putoamishälyttimillä voivat lisätä turvallisuutta ihmisille, joilla on lisääntynyt putoamisriski.

Sensoremin turvahälytin on esimerkki teknisestä apuvälineestä, joka on suunniteltu erityisesti ihmisille, joilla on lisääntynyt putoamisriski. Turvahälytin voi automaattisesti hälyttää kaatumisen sattuessa ja soittaa sitten sukulaisille kellon sisäänrakennetun kaiutinpuhelimen avulla, jossa on kaksisuuntainen tietoliikenne. Turvahälytin toimii ulkona ja siinä on sisäänrakennettu GPS-paikannus, jotta omaiset näkevät käyttäjän sijainnin kartalla Sensorem-sovelluksessa.