Mikä on eteisvärinä?

---

Eteisvärinä on epäsäännöllinen sydämen rytmihäiriö, joka lisää aivohalvauksen riskiä ja voi aiheuttaa huimausta, väsymystä ja tasapaino-ongelmia. Verenohennuslääkkeet pienentävät veritulppariskiä, mutta tekevät kaatumisista vaarallisempia. Kaatumisriskin vähentämiseksi suositellaan liikuntaa, turvallisempaa kotiympäristöä ja turvaranneketta.

---

Eteisvärinän ymmärtäminen

Eteisvärinä on sydämen rytmihäiriö, jossa eteiset lyövät epäsäännöllisesti ja usein liian nopeasti. Tämä heikentää sydämen pumppaustehoa. Eteisvärinä on melko yleinen, ja sen esiintyvyys kasvaa iän myötä. Arvioiden mukaan noin 3 % Suomen väestöstä sairastaa eteisvärinää [1].

Oireet

Oireet vaihtelevat suuresti. Jotkut eivät tunne mitään, kun taas toisilla on selviä oireita:

• Sydämentykytys

• Hengästyminen

• Huimaus

• Väsymys

• Rintakipu

Riskit ja komplikaatiot

Yksi eteisvärinän suurimmista riskeistä on veren kerääntyminen eteisiin, mikä voi johtaa verihyytymien muodostumiseen. Nämä voivat aiheuttaa aivohalvauksen tai muita vakavia verisuonisairauksia [2]. Siksi monille määrätään verenohennuslääkitys.

Eteisvärinä ja kaatumisriski

Kaatumiset ovat yksi suurimmista tapaturmien syistä iäkkäillä. Eteisvärinä voi lisätä kaatumisriskiä monella tavalla:

1. Huimaus ja pyörtyminen – Epäsäännöllinen rytmi voi laskea verenpainetta ja aiheuttaa tasapaino-ongelmia.

2. Lääkityksen sivuvaikutukset – Verenohennuslääkkeet eivät lisää kaatumisen todennäköisyyttä, mutta tekevät seurauksista vakavampia, koska verenvuotoja on vaikeampi hallita [3].

3. Väsymys ja heikentynyt jaksaminen – Oireet voivat rajoittaa liikkumista ja päivittäisiä toimia.

Tämä tarkoittaa, että eteisvärinää sairastavat eivät ainoastaan kohtaa suurentunutta aivohalvausriskiä, vaan heidän tulee olla myös erityisen tarkkoja kaatumisten suhteen.

Ennaltaehkäisevät keinot

Useita toimia voi auttaa vähentämään riskejä:

• Säännöllinen liikunta tasapainon ja kunnon ylläpitämiseksi.

• Kodin muokkaaminen turvallisemmaksi kaatumisten ehkäisemiseksi.

• Turvarannekkeen käyttö, jotta apu saadaan nopeasti kaatumisen jälkeen.

• Säännölliset lääkärikäynnit sydämen rytmin ja lääkityksen seurantaan.

Turvahälyttimet automaattisilla putoamishälyttimillä voivat lisätä turvallisuutta ihmisille, joilla on lisääntynyt putoamisriski.

Sensoremin turvahälytin on esimerkki teknisestä apuvälineestä, joka on suunniteltu erityisesti ihmisille, joilla on lisääntynyt putoamisriski. Turvahälytin voi automaattisesti hälyttää kaatumisen sattuessa ja soittaa sitten sukulaisille kellon sisäänrakennetun kaiutinpuhelimen avulla, jossa on kaksisuuntainen tietoliikenne. Turvahälytin toimii ulkona ja siinä on sisäänrakennettu GPS-paikannus, jotta omaiset näkevät käyttäjän sijainnin kartalla Sensorem-sovelluksessa.