Mitä palveluohjaaja tekee? – rooli ja palvelutarpeen arviointi

---

Palveluohjaaja arvioi tarpeen ja paattaa sosiaalipalveluista. Arviointi maarittaa, mita palveluja ikaihminen saa.

---

Keskeinen rooli ikaantyneiden palveluissa

Palveluohjaaja on hyvinvointialueen tai kunnan ammattilainen, jonka tehtavana on selvittaa ikaihmisen palvelutarve ja jarjestaa tarvittavat palvelut.

Kyse voi olla palveluista kuten:

• kotihoito
• palveluasuminen
• turvapuhelin hyvinvointialueen kautta
• muut arjessa selviamista tukevat palvelut

Tavoitteena on, etta ikaihminen saa tarvitsemansa tuen voidakseen asua kotona mahdollisimman itsenaisen ja turvallisesti.

Mita palveluohjaaja tekee?

Palveluohjaaja vastaa koko prosessista palvelutarpeen selvittamisesta paatokseen.

Tehtaviin kuuluu:

• yhteydenoton vastaanottaminen
• palvelutarpeen arviointi
• palvelujen jarjestaminen
• paatoksenteko asiakkaan tarpeiden mukaisesti
• palvelujen seuranta ja arviointi

Palvelutarpeen arviointi tehdaan yhdessa asiakkaan ja tarvittaessa hanen laheistensa kanssa (1).

Miten palvelutarpeen arviointi etenee?

Prosessi alkaa yleensa silla, etta ikaantynyt itse, omainen tai terveydenhuollon ammattilainen ottaa yhteytta ikaihmisten palveluohjaukseen.

Palveluohjaaja voi toteuttaa arvioinnin:

• puhelimitse
• etayhteydella
• kotikaynnilla

Arvioinnissa selvitetaan kokonaiselämantilanne ja loydetaan ratkaisut, jotka tukevat asiakasta parhaiten (1).

Mita palveluihin paaseminen edellyttaa?

Palveluja myonnetaan yksilollisen palvelutarpeen arvioinnin perusteella.

Arvioinnissa otetaan huomioon:

• fyysinen toimintakyky
• kognitiivinen toimintakyky
• aiemmat tapaturmat
• sosiaalinen tilanne
• asumisolosuhteet

Palvelutarpeen arviointi tehdaan yhdessa asiakkaan kanssa. Siihen voivat osallistua myos omaiset tai edunvalvoja (1).

Turvapuhelin osana palvelukokonaisuutta

Monilla hyvinvointialueilla turvapuhelin voidaan myontaa tukipalveluna.

Tyypillisesti se myonnetaan, kun:

• ikaihminen asuu yksin
• kaatumis- tai akuttitilanteen riski on olemassa
• nopean avun saamisen tarve on arvioitu

Turvapalvelun myontaminen perustuu yksilolliseen palvelutarpeen arviointiin, ja se voidaan myontaa myos ennaltaehkaisevasta nakokulmasta.

Kenelle turvapuhelin sopii parhaiten?

Hyvien arviointien tekemiseksi on tärkeää tuntea myös kenelle turvapuhelin sopii parhaiten – ja miten palveluohjaajan rooli liittyy apuvälineiden myöntämiseen Suomessa.

Milloin virallinen palvelu ei riita?

Joissakin tapauksissa tarve voi muuttua tai ylittaa sen, mita virallisessa palvelutarpeen arvioinnissa myonnetaan.

Kyse voi olla esimerkiksi:

• tarpeesta kayttaa hammatyshälytintä myos ulkona
• toiveesta, etta hälytys menee suoraan omaisille
• tilanteesta, jossa henkilö ei tayta kriteereitä

Naissa tapauksissa yksityinen vaihtoehto voi toimia taydennyksena.

Muutoksenhakuoikeus

Jos palvelua ei myonneta, paatoksesta on annettava kirjallinen perustelu. Palvelua voi hakea uudelleen tai pyytaa oikaisua. Yli 75-vuotiailla on lakisaateinen oikeus palvelutarpeen arviointiin, ja arviointi on aloitettava viimeistaan seitsemantena arkipäivana yhteydenotosta (1).

Turvahälytin palvelun täydentäjänä

Turvahälytin voidaan myontaa hyvinvointialueen kautta, mutta tarve voi myos poiketa siita, mita virallinen palvelupaatos kattaa. Sensoremin turvaranneke mahdollistaa nopean hälytystenhallinnan ja voidaan aktivoida manuaalisesti tai automaattisesti. Ratkaisu toimii seka sisatiloissa etta ulkona ja sisaltaa GPS-paikannuksen, joka mahdollistaa kayttajan paikantamisen hatilanteessa.