Kenelle turvapuhelin sopii parhaiten?


Turvapuhelin sopii erityisesti henkiloille, joilla on kohonnut kaatumisriski, yksinolo tai heikentynyt kyky kutsua apua. Oikea kohdentaminen ratkaisee.


Lahtokohta: riski ja mahdollisuus saada apua

Turvapuhelin on apuvalie, joka lyhentaa avunsaamisaikaa hatilanteessa.

Ammattilaiselle kyse on niiden henkiloiden tunnistamisesta, joilla:

  • riski vakavalle tapahtumalle on kohonnut
  • kyky itse kutsua apua on rajoittunut

Naiden tekijoiden yhdistelmassa turvapuhelimen hyoty on suurin. Myontaminen perustuu yksilolliseen palvelutarpeen arviointiin, johon sisaltyy seka ennaltaehkaiseva etta akuutti nakokuolma (1).

Henkilot, joilla on kohonnut kaatumisriski

Yksi yleisimmista aiheista on kohonnut kaatumisriski.

Tama koskee erityisesti henkiloita, joilla:

  • on heikentynyt tasapaino tai kaymisvaikeus
  • on aiempia kaatumisia
  • on kaytossa liikkumisen apuvaliineita
  • on heikentynyt lihasvoima

Kaatuminen on yleisin vammautumisen syy iakkaille Suomessa, ja turvapalvelu voidaan myontaa jo ennaltaehkaisevasta nakokulmasta (1).

Turvapuhelin voi lyhentaa aikaa avun saamiseen merkittavasti.

Yksin asuvat henkilot

Yksin asuvilla on erityinen haavoittuvuus vakavan tapahtuman sattuessa.

Tama korostuu erityisesti, kun:

  • paivittainen valvonta puuttuu
  • lahipiiri on suppea
  • omaisten tai avun vasteaika on pitka

Naissa tilanteissa turvapuhelin voi olla ratkaiseva tekija avun saamiseksi ajoissa.

Heikentynyt kyky kutsua apua

Keskeinen tekija on henkilon kyky toimia akuutissa tilanteessa.

Kyse voi olla:

  • kognitiivisesta heikentymisesta
  • sairaustiloista
  • liikuntarajoitteesta
  • sekavuudesta hatatilanteessa

Turvapalvelun saaminen edellyttaa, etta asiakas ymmartaa turvapuhelimen kayton ja pystyy kayttamaan sita. Jos tama ei toteudu, automaattiset toiminnot voivat olla tarpeen (1).

Henkilot, joilla on riski akuuteille tiloille

Turvapuhelin voi olla aiheellinen myos sairauksissa, joissa akuutteja tilanteita voi esiintya.

Esimerkkeja:

  • sydän- ja verisuonisairaudet
  • neurologiset sairaudet
  • diabetes, johon liittyy akuuttien tilanteiden riski

Naissa tapauksissa hyoty liittyy nopeaan yhteyden saamiseen avun tarjoajaan.

Aiemmat tapaturmat

Aiemmat tapaturmat ovat vahva indikaattori.

Kyse voi olla:

  • kaatumistapaturmista
  • laheltä piti -tilanteista kotona
  • tilanteista, joissa henkilö ei saanut apua ajoissa

Historia antaa usein selkeän signaalin tulevasta riskista.

Pitka vasteaika avulle

Usein aliarvioitu tekija on aika avun saapumiseen.

Turvapuhelin on erityisen tarpeen, kun:

  • henkilö on paljon yksin paivan aikana
  • omaiset eivat asu lahella
  • valvontakaynnit ovat harvoja

Keskeista ei ole vain riski tapahtumalle – vaan kuinka nopeasti apu voi saapua.

Milloin hyoty on rajallinen

On myos tarkea tunnistaa tilanteet, joissa turvapuhelimen hyoty on rajallinen.

Tama voi koskea tilanteita, joissa:

  • henkilö ei pysty kayttamaan tai pitamaan laitetta
  • tarve on pikemminkin jatkuva valvonta
  • muut tukitoimet ovat tarkoituksenmukaisempia

Palvelun myontamatta jattaminen naissa tapauksissa on osa oikeaa palvelutarpeen arviointia.

Turvapuhelin osana kokonaisvaltaista palvelua

Turvapuhelinta ei tulisi nahda yksittaisena toimenpiteena.

Se toimii parhaiten yhdistettyna:

  • kotihoitoon
  • valvontaan
  • muihin apuvaliineisiin
  • omaistukeen

Palveluohjaaja voi myontaa turvapuhelimen tukipalveluna ja auttaa koordinoimaan kokonaisvaltaisen palvelukokonaisuuden.

Tavoitteena on luoda ratkaisu, joka toimii kaytannossa.

Turvahälytin myontamisen tukena

Sensoremin turvaranneke on tekninen apuvalie, joka mahdollistaa nopean hälytystenhallinnan. Hälytys voidaan aktivoida manuaalisesti tai automaattisesti, ja se soittaa ennalta maaritellyille yhteyshenkiloille kaksisuuntaisen viestinnan kautta. Ratkaisu toimii seka sisatiloissa etta ulkona ja sisaltaa sisaanrakennetun GPS-paikannuksen, jonka avulla kayttaja voidaan paikantaa hatilanteessa.

 

KATSO MITEN SENSOREMIN TURVAHÄLYTIN TOIMII KAYTANNOSSA

Lahteet