Mitä on edunvalvonta Suomessa? – tukea sitä tarvitseville

---

Edunvalvonta on tukitoimi henkilöille, jotka eivät itse pysty huolehtimaan omista asioistaan – arjessa, viranomaisten kanssa asioidessa tai taloudellisissa asioissa. Suomessa edunvalvontaa sääntelee holhoustoimilaki, ja edunvalvoja määrätään käräjäoikeuden tai digi- ja väestötietoviraston (DVV) päätöksellä.

---

Mitä edunvalvonta tarkoittaa?

Edunvalvonta on järjestely, jossa henkilölle – päämiehelle – määrätään edunvalvoja, jonka tehtävänä on huolehtia tämän oikeuksista ja eduista. Edunvalvoja voidaan määrätä hoitamaan taloudellisia asioita, henkilöä koskevia asioita tai molempia.

Edunvalvonta ei tarkoita itsemääräämisoikeuden menettämistä. Päämiehellä säilyy pääsääntöisesti oikeustoimikelpoisuus, ellei sitä erikseen rajoiteta tuomioistuimen päätöksellä (1).

Kenelle edunvalvoja voidaan määrätä?

Täysi-ikäiselle henkilölle voidaan määrätä edunvalvoja, jos hän sairauden, henkisen toimintakyvyn heikentymisen, terveydentilan tai muun vastaavan syyn vuoksi on kykenemätön valvomaan etuaan tai hoitamaan itseään tai varallisuuttaan koskevia asioita (1).

Yleisiä tilanteita, joissa edunvalvonta on ajankohtainen:

• muistisairaus, jonka myötä päätöksentekokyky heikkenee vähitellen
• vakava mielenterveyden häiriö
• aivoverenkiertohäiriön tai onnettomuuden jälkitilojen aiheuttama kognitiivinen heikentyminen
• kehitysvammaisuus tai muu pitkäaikainen toimintakyvyn rajoite

Edunvalvoja määrätään hakemuksesta, jonka voi tehdä henkilö itse, lähiomainen tai maistraatti (nykyisin DVV). Lievissä tilanteissa edunvalvonta voidaan vahvistaa DVV:ssä; vaativammissa tapauksissa päätösvalta on käräjäoikeudella.

Mitä edunvalvoja tekee?

Edunvalvojan tehtävät määräytyvät tehtävänannon mukaan. Tehtävä voi sisältää yhden tai useamman seuraavista:

• Taloudellisten asioiden hoito – laskujen maksaminen, tulojen ja menojen hallinta, etuuksien hakeminen
• Henkilöä koskevat asiat – yhteydenpito terveydenhuoltoon, kunnan palveluihin, asumiseen ja arjen sujumiseen liittyvät kysymykset
• Edustaminen viranomaisissa – valitusten tekeminen, hakemusten jättäminen, yhteydenpito hyvinvointialueen ja DVV:n kanssa

Edunvalvoja voi hankkia palveluita ja apuvälineitä päämiehen puolesta, kun se on tehtävänannon mukaista ja päämiehen edun mukaista. Yksityinen turvaranneke on tyypillinen esimerkki tällaisesta hankinnasta.

Kuka voi toimia edunvalvojana?

Suurin osa edunvalvojista on lähiomaisia – puoliso, lapset, vanhemmat tai sisarukset. Jos sopivia omaisia ei löydy, DVV tai käräjäoikeus määrää yleisen edunvalvojan, joka on useimmiten oikeusaputoimistossa työskentelevä julkinen edunvalvoja.

Kaikki edunvalvojat ovat DVV:n valvonnassa ja velvolliset antamaan tilityksen päämiehen varojen hoidosta.

Turvallisuus osana edunvalvontatehtävää

Edunvalvoja, jonka tehtävänantoon kuuluvat henkilöä koskevat asiat, huolehtii käytännössä myös siitä, että arki sujuu turvallisesti – erityisesti silloin, kun päämies:

• asuu yksin
• on liikkumis- tai terveysrajoitteinen
• ei pysty itse hoitamaan äkillistä hätätilannetta
• sairastaa muistisairautta ja voi poistua kotoa eksymisriskillä

Tällaisissa tilanteissa edunvalvojan on luontevaa harkita teknisiä apuvälineitä, jotka lisäävät turvallisuutta ja varmistavat nopean avun saamisen hätätilanteessa.

Sensoremin turvaranneke – edunvalvojan hankkima apuväline

Edunvalvojana toimiminen tarkoittaa vastuuta siitä, että edustamasi henkilö saa apua silloin kun jotain tapahtuu – myös silloin, kun et ole paikalla. Sensoremin turvaranneke on tekninen apuväline, joka mahdollistaa nopean hälyttämisen hätätilanteessa. Hälytin voidaan aktivoida manuaalisesti tai automaattisesti kaatumisen yhteydessä, minkä jälkeen se soittaa ennalta määrätyille yhteyshenkilöille kaksisuuntaisella puheyhteydellä kellon kaiuttimen kautta. Hälytin toimii ulkona ja siinä on sisäänrakennettu GPS-paikannus, jotta näet päämiehen sijainnin Sensorem-sovelluksessa.