Edunvalvonta ei ole pelkästään taloutta ja paperitöitä. Sinulla on myös vastuu siitä, että päämies elää turvallisesti arjessa – ja saa apua, jos jotain tapahtuu. Tämä tarkistuslista auttaa tunnistamaan riskit ja varmistamaan, että tärkeimmät asiat ovat kunnossa.
Onko turvallisuus hallinnassa?
Edunvalvojana toimiminen tarkoittaa käytännön vastuuta, joka ulottuu paljon pidemmälle kuin pankit ja viranomaisasiointi. Käy tämä tarkistuslista läpi selvittääksesi, onko oleellisimmat asiat hoidettu.
Näin käytät tarkistuslistaa
Käy läpi jokainen kohta ja vastaa:
- Kyllä → toimii kuten pitää
- Ei → on riski
- Epävarma → täytyy selvittää
1. Voiko päämies hälyttää nopeasti?
- Voiko päämies itse hälyttää tarvittaessa?
- Tietääkö päämies, miten saada apua?
- Onko olemassa yksinkertainen tapa ottaa yhteys hätätilanteessa?
Jos vastauksesi on ei, on riski, ettei apua saavuteta ajoissa.
2. Mitä tapahtuu, jos päämies ei pysty toimimaan?
- Onko ratkaisu olemassa, jos päämies kaatuu tai sairastuu äkillisesti?
- Voiko joku saada automaattisen hälytyksen?
- Onko varasuunnitelma, jos päämies ei vastaa?
Tämä on ratkaisevan tärkeää tilanteissa, joissa päämies ei pysty soittamaan itse.
3. Onko sinulla kokonaiskuva arjesta?
- Tiedätkö, miten päämiehellä menee arjessa?
- Onko sinulla säännöllinen yhteys päämieheen?
- Saatko tiedon, jos jotain muuttuu?
Ilman kokonaiskuvaa on vaikea havaita riskejä ajoissa.
4. Onko riskialttiita tilanteita?
- Asuuko päämies yksin?
- Onko päämiehellä heikentynyt liikkumiskyky tai terveydentila?
- Onko kaatumis- tai tapaturmariski?
- Onko päämiehellä vaikeuksia käyttää puhelinta tai teknologiaa?
Kaatumistapaturmat ovat yksi yleisimmistä vakavien vammojen syistä iäkkäillä henkilöillä Suomessa (1).
5. Toimiiko arki käytännössä?
- Saako päämies tarvitsemansa tuen terveydenhuollolta ja hyvinvointialueelta?
- Toimivatko myönnetyt palvelut kuten pitää?
- Onko jotain, mikä aiheuttaa huolta tai turvattomuuden tunnetta?
Turvallisuus ei ole vain akuutteja tilanteita – se on kokonaisuus.
6. Tiedätkö, mitä tapahtuu, jos jotain sattuu?
- Kehen otetaan ensin yhteyttä?
- Onko selkeä toimintasuunnitelma?
- Tietävätkö kaikki osapuolet, mitä tehdä?
Epäselvyys tässä voi maksaa arvokasta aikaa hätätilanteessa.
7. Ovatko yhteydenottotavat varmistettu?
- Onko aina joku, joka voi vastaanottaa hälytyksen?
- Tavoitetaanko sinut itse nopeasti?
- Onko varayhteyshenkilöitä?
Ei riitä, että pystyy hälyttämään – jonkun täytyy myös vastata.
Kun tarkistuslista paljastaa puutteita
Jos useaan kohtaan vastataan «ei» tai «epävarma», arjessa on kohonnut riski. Se voi tarkoittaa, että apua ei saavuteta ajoissa, tapahtumat saavat suuremmat seuraukset tai päämies elää tarpeettomassa turvattomuudessa.
Oivalluksesta toimintaan
Riskien tunnistaminen on ensimmäinen askel. Seuraava askel on varmistaa, että päämies voi aina hälyttää, joku voidaan aina tavoittaa ja oikea tieto tavoittaa vastaanottajan nopeasti. Monelle edunvalvojalle tämä tarkoittaa täydentämistä ratkaisulla, joka mahdollistaa hälyttämisen myös yksin ollessa.
Turvahälytin tukena edunvalvojille
Edunvalvojana toimiminen tarkoittaa vastuuta siitä, että päämies saa apua silloin kun jotain tapahtuu. Sensoremin turvaranneke voidaan aktivoida manuaalisesti tai automaattisesti kaatumisen yhteydessä ja soittaa ennalta määrätyille yhteyshenkilöille kaksisuuntaisella puheyhteydellä. Se toimii ulkona ja siinä on sisäänrakennettu GPS-paikannus.
