Oikeustoimikelpoisuuden rajoittaminen on holhoustoimilain ankarin toimenpide täysi-ikäisen henkilön edunvalvonnassa. Se tarkoittaa, että henkilö menettää osittain tai kokonaan oikeuden tehdä oikeustoimia itse. Toimenpidettä käytetään vain kun lievemmät keinot eivät riitä.
Mitä oikeustoimikelpoisuuden rajoittaminen tarkoittaa?
Suomen holhoustoimen lähtökohta on, että täysi-ikäisellä henkilöllä, jolle on määrätty edunvalvoja, säilyy oikeustoimikelpoisuus: hän voi edelleen itse tehdä oikeustoimia ja sitoutua sopimuksiin. Edunvalvoja toimii päämiehen rinnalla, ei hänen sijastaan.
Tilanteissa, joissa tämä ei riitä päämiehen suojaamiseksi, käräjäoikeus voi rajoittaa tai poistaa oikeustoimikelpoisuuden kokonaan tai osittain. Se tarkoittaa, että henkilö ei enää voi tehdä tiettyjä oikeustoimia ilman edunvalvojan myötävaikutusta tai lainkaan (1).
Milloin oikeustoimikelpoisuutta voidaan rajoittaa?
Holhoustoimilain mukaan käräjäoikeus voi rajoittaa täysi-ikäisen henkilön oikeustoimikelpoisuutta, jos tämä on kykenemätön huolehtimaan taloudellisista asioistaan ja jos rajoittaminen on tarpeellista hänen etujensa suojaamiseksi (1).
Yleisiä tilanteita:
- vaikea muistisairaus, jossa henkilö ei ymmärrä tekemiensä oikeustoimien merkitystä
- vakava mielenterveyden häiriö, jonka vuoksi henkilö tekee itselleen vahingollisia sopimuksia
- kognitiivinen heikentyminen, jonka seurauksena henkilö on altis taloudelliselle hyväksikäytölle
Prosessi käräjäoikeudessa
Oikeustoimikelpoisuuden rajoittaminen on aina käräjäoikeuden päätettävissä – DVV ei voi tehdä tätä päätöstä yksin. Hakemus tehdään käräjäoikeudelle ja asiaan tarvitaan lääkärinlausunto. Henkilöllä on oikeus tulla kuulluksi, ja hänelle voidaan määrätä avustaja.
Rajoitus voidaan kohdistaa vain tiettyihin asioihin (esim. kiinteistön myyntiin) tai kattaa laajemmin taloudelliset oikeustoimet.
Mitä rajoittaminen käytännössä tarkoittaa?
Rajoituksen laajuudesta riippuen henkilö:
- ei voi tehdä tiettyjä oikeustoimia ilman edunvalvojan suostumusta
- ei voi sitoutua sopimuksiin rajoitetulla alueella
- ei voi nostaa rahavaroja tai myydä omaisuuttaan itsenäisesti
Edunvalvoja voi tällöin toimia päämiehen puolesta ilman tämän myötävaikutusta rajoitetun alueen osalta.
Tärkeä huomio: suurin osa edunvalvonnoista on lievempiä
Valtaosassa edunvalvontasuhteista päämiehellä säilyy oikeustoimikelpoisuus. Oikeustoimikelpoisuuden rajoittaminen on poikkeustoimenpide ja koskee vain pientä osaa edunvalvottavista. DVV ja oikeusministeriö korostavat, että lievimmät riittävät toimenpiteet on aina valittava (1).
Turvallisuus osana edunvalvontatehtävää
Myös silloin, kun oikeustoimikelpoisuutta on rajoitettu, edunvalvojalla on käytännön vastuu siitä, että päämiehen arki on turvallinen. Erityisen tärkeää tämä on silloin, kun päämies:
- asuu yksin kotona
- sairastaa muistisairautta ja voi eksyä kodistaan
- ei pysty itse hoitamaan hätätilannetta
- on kaatumisriskissä
Näissä tilanteissa yksityinen turvaranneke GPS-paikannuksella ja automaattisella kaatumishälytyksellä on luonteva ja tärkeä apuväline, jonka edunvalvoja voi hankkia päämiehelle.
Sensoremin turvaranneke – edunvalvojan hankkima apuväline
Edunvalvojana toimiminen tarkoittaa vastuuta siitä, että edustamasi henkilö saa apua silloin kun jotain tapahtuu. Sensoremin turvaranneke voidaan aktivoida manuaalisesti tai automaattisesti kaatumisen yhteydessä, minkä jälkeen se soittaa ennalta määrätyille yhteyshenkilöille kaksisuuntaisella puheyhteydellä. Hälytin toimii ulkona ja siinä on sisäänrakennettu GPS-paikannus, jotta näet päämiehen sijainnin Sensorem-sovelluksessa.
