Alzheimer ja elinikä: Mitä voi odottaa?
Alzheimerin tauti on yleisin dementian muoto ja kattaa 60–70 % kaikista dementiatapauksista. Keskimääräinen elinikä diagnoosin jälkeen on 4–10 vuotta, mutta jotkut elävät huomattavasti pidempään iästä ja terveydentilasta riippuen.
Varhainen ja myöhäinen alkaminen vaikuttaa elinikään
Elinikä Alzheimerin taudin diagnoosin jälkeen riippuu suuresti siitä, milloin tauti alkaa. Henkilöt, joilla tauti alkaa nuorempana, niin sanottu varhain alkanut Alzheimer (ennen 65 vuoden ikää), kokevat usein nopeamman taudinkulun kuin ne, joilla sairaus ilmenee myöhemmin. Näillä potilailla tauti voi edetä nopeammin ja elinikä voi olla lyhyempi.
Henkilöillä, joilla Alzheimer alkaa myöhemmin (yli 65-vuotiaana), tauti etenee yleensä hitaammin, vaikka näin ei aina ole. Keskimäärin Alzheimerin tautiin sairastunut elää 4–10 vuotta diagnoosin jälkeen, mutta jotkut voivat elää jopa 20 vuotta tai pidempään, riippuen muista terveyteen liittyvistä tekijöistä ja siitä, kuinka aikaisin tauti havaitaan.
Taudin eri vaiheet
Alzheimerin tauti etenee kolmessa päävaiheessa: varhainen, keskivaihe ja myöhäinen vaihe. Varhaisessa vaiheessa oireet ovat usein lieviä, ja henkilö voi säilyttää itsenäisyytensä melko hyvin. Myöhäisessä vaiheessa, kun muistinmenetys pahenee ja kognitiiviset taidot heikkenevät edelleen, hoidon tarve kasvaa huomattavasti. Elinikään vaikuttaa se, kuinka nopeasti henkilö siirtyy vaiheesta toiseen.
Muut elinikään vaikuttavat tekijät
On tärkeää ymmärtää, että Alzheimer ei ole ainoa tekijä, joka vaikuttaa elinikään. Myös muut terveydelliset ongelmat ja komplikaatiot ovat merkityksellisiä. Monet Alzheimer-potilaat kärsivät infektioista, aliravitsemuksesta tai kaatumisista taudin loppuvaiheessa, mikä voi lyhentää elinikää.
Hyvä hoito ja turvallinen ympäristö voivat kuitenkin parantaa elämänlaatua ja joissakin tapauksissa pidentää elinikää. Vaikka Alzheimerin tautiin ei ole parannuskeinoa, on olemassa hoitoja, jotka voivat hidastaa taudin etenemistä ja lievittää oireita jonkin aikaa.
Lue lisää mitä dementia on ja läheisistä sairauksista kuten Lewyn kappale -dementia.
Lue lisää: Alzheimerin tauti – Mitä on dementia? – Lewyn kappale -dementia – GPS muistisairaille
Sensoremin turvahälyttimessä on GPS-paikannus, lääkitysmuistutukset ja automaattinen kaatumishälytys
Sensoreminin turvaranneke on esimerkki teknisestä apuvälineestä, joka on kehitetty erityisesti dementiaa sairastaville. Turvahälytin toimii ulkona ja siinä on sisäänrakennettu GPS-paikannus, jotta omaiset näkevät käyttäjän sijainnin kartalla Sensorem-sovelluksessa. Turvahälytys (kaksisuuntainen viestintä) kutsuu sukulaiset automaattisesti, jos käyttäjä poistuu ennalta määrätyltä maantieteelliseltä alueelta. Turvahälyttimessä on myös lääkitysmuistutukset, mikä tarkoittaa, että kellosta kuuluu ääni ja se kertoo käyttäjälle, että on aika ottaa lääkkeensä. Turvahälytin voi myös hälyttää putoamisesta automaattisesti sisäänrakennetun putoamisanturin avulla.
LUE TIETOJA MITEN SENSOREMS-GPS-KELLO VOI AUTTA DEMENTIAAN
Lähteet
- [1] Muistiliitto. Alzheimerin tauti. https://www.muistiliitto.fi
- [2] Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Muistisairaudet. https://www.thl.fi
- [3] Ott A, et al. “Incidence and risk of dementia.” American Journal of Epidemiology, 1998.