Eteisvärinän oireet

---

Eteisvärinä on yksi yleisimmistä sydämen rytmihäiriöistä. Tyypillisiä oireita ovat sydämentykytys, epäsäännöllinen pulssi, väsymys ja huimaus – mutta monet eivät huomaa mitään. Tila lisää aivohalvauksen, sydämen vajaatoiminnan ja kaatumisten riskiä. Riskitekijöitä ovat mm. korkea verenpaine, ylipaino, diabetes ja ikä. Varhainen diagnoosi ja hoito ovat ratkaisevia.

---

Miksi eteisvärinä on vaarallista

Suomessa arviolta 120 000 ihmistä sairastaa eteisvärinää [1]. Monissa tapauksissa se on oireeton, joten todellinen luku voi olla suurempi. Suurin vaara on kohonnut riski veritulppiin ja aivohalvaukseen, mutta eteisvärinä voi myös heikentää sydäntä ja johtaa vajaatoimintaan.

Epäsäännöllinen rytmi

Normaalisti sydän lyö säännöllisesti sähköimpulssien ohjaamana. Eteisvärinässä eteiset lyövät nopeasti ja epäsäännöllisesti, mikä aiheuttaa epätasaisen pulssin.

Kolme päämuotoa ovat:

• Paroksysmaalinen – kohtaukset loppuvat itsestään
• Persisteerava – pidemmät jaksot, jotka vaativat hoitoa
• Pysyvä – jatkuva eteisvärinä

Yleisiä oireita

Oireet vaihtelevat paljon, mutta tavallisimpia ovat:

• sydämentykytys
• epäsäännöllinen pulssi
• väsymys ja heikentynyt jaksaminen
• huimaus tai pyörtymisen tunne
• hengenahdistus
• rintakipu tai puristus [2]

Iäkkäillä oireet voivat olla epäselvempiä ja sekoittua ikääntymiseen.

Onko eteisvärinä vaarallinen?

Eteisvärinä itsessään ei yleensä ole välittömästi hengenvaarallinen, mutta se on vakava tila, joka vaatii hoitoa. Suurin vaara on aivohalvausriski, joka on eteisvärinäpotilailla viisinkertainen verrattuna terveisiin [2]. Lisäksi hoitamaton eteisvärinä voi johtaa sydämen vajaatoimintaan ajan myötä.

Eteisvärinä on erityisen vaarallinen, jos:

• Se jätetään hoitamatta
• Henkilöllä on muita sydän- ja verisuonisairauksia
• Verenohennuslääkitys puuttuu

Nopea diagnoosi ja oikea hoito vähentävät riskiä merkittävästi.

Miten eteisvärinä vaikuttaa kehoon

Epäsäännöllinen rytmi heikentää sydämen pumppauskykyä. Veri voi kerääntyä eteisiin ja muodostaa hyytymiä. Seuraukset voivat olla:

• Aivohalvaus – riski kasvaa viisinkertaiseksi
• Sydämen vajaatoiminta – sydän heikkenee vähitellen
• Heikentynyt hapensaanti ja jaksaminen

Tutkimukset osoittavat myös yhteyden dementiaan [3].

Riskitekijät

Eteisvärinän riskiä lisäävät [4]:

• korkea verenpaine
• sydän- ja verisuonitaudit
• diabetes
• ylipaino
• runsas alkoholin käyttö
• stressi
• korkea ikä

Diagnoosi ja hoito

Eteisvärinä havaitaan usein pulssin tunnustelulla tai EKG:llä. Pitkäaikaisrekisteröinti voi paljastaa toistuvat jaksot.

Hoidon tavoitteet:

• vähentää aivohalvauksen riskiä verenohennuslääkkeillä
• hallita sykettä lääkkeillä
• joskus palauttaa rytmi sähköhoidolla tai lääkkein
• ehkäistä uusiutumista elämäntapamuutoksilla [5]

Milloin hakeutua hoitoon?

Hakeudu hoitoon, jos saat äkillistä sydämentykytystä, epäsäännöllisen pulssin, huimausta tai hengenahdistusta. Rintakivun yhteydessä – soita heti 112.

Eteisvärinä ja kaatumisriski

Eteisvärinä voi lisätä kaatumisriskiä huimauksen ja äkillisten verenpaineen laskujen kautta. Verenohennuslääkkeet, joita käytetään aivohalvauksen ehkäisyyn, voivat lisäksi pahentaa vammoja kaatumisen sattuessa [6].

Siksi sekä itse rytmihäiriön hoito että kaatumisten ehkäisy ovat erityisen tärkeitä iäkkäillä.

Turvahälytin automaattisella kaatumishälytyksellä voi lisätä turvallisuutta henkilöille, joilla on kohonnut kaatumisriski

Sensoreminin turvaranneke on esimerkki teknisestä apuvälineestä, joka on kehitetty erityisesti henkilöille, joilla on kohonnut kaatumisriski. Turvahälytin voi hälyttää automaattisesti kaatumisesta ja soittaa omaisille kellon sisäänrakennetun kaksisuuntaisen kaiuttimen kautta. Hälytin toimii ulkona ja siinä on sisäänrakennettu GPS-paikannus, jotta omaiset voivat seurata käyttäjän sijaintia Sensorem-sovelluksessa kartalla.