Mitä kaatuminen maksaa kunnalle?

Kaatumiset maksavat yhteiskunnalle miljardeja vuosittain. Kunnille jokainen kaatuminen aiheuttaa usein pitkäaikaisia hoivakustannuksia [1].

Kaatumiset – merkittävä kustannustekijä kunnille

Kaatumiset ovat yksi yleisimmistä ikääntyneiden tapaturmien syistä ja aiheuttavat merkittäviä kustannuksia kunnille. Ruotsissa tapahtuu yli 100 000 hoitoa vaativaa kaatumista vuosittain [1].

Kokonaiskustannusten arvioidaan olevan:

yli 25 miljardia kruunua vuodessa
josta merkittävä osa kohdistuu kuntien hoivapalveluihin

Tämä tekee kaatumisista yhden kalleimmista, mutta myös ennaltaehkäistävistä haasteista.

Kustannus per kaatuminen – keskeiset luvut

Kustannukset vaihtelevat vamman vakavuuden mukaan:

Kaatuminen, jossa vamma: noin 50 000 – 150 000 kr
Lonkkamurtuma: noin 200 000 – 400 000 kr ensimmäisenä vuonna
Pitkäaikainen hoivatarve: voi ylittää 500 000 kr per henkilö vuodessa

Yksi vakava kaatuminen voi siis maksaa nopeasti yli puoli miljoonaa kruunua.

Missä kustannukset syntyvät?

On helppo keskittyä sairaalahoitoon, mutta kunnille suurimmat kustannukset syntyvät kaatumisen jälkeen.

Välittömät kustannukset

Ensihoito ja hoito
Sairaalahoito
Kuntoutus

Pitkäaikaiset kustannukset

Lisääntynyt kotihoidon tarve (usein +30–100 %)
Apuvälineet ja kodin muutostyöt
Lyhytaikainen hoito
Pysyvä ympärivuorokautinen hoiva

Pitkäaikainen hoivatarpeen kasvu on suurin kustannuksia lisäävä tekijä.

Kaatuminen johtaa usein pysyvään hoivatarpeeseen

Monet ikääntyneet eivät palaudu entiselle toimintakyvylleen kaatumisen jälkeen.

Tyypillisiä seurauksia:

Lisääntynyt valvonnan tarve
Heikentynyt itsenäisyys
Suurempi riski uusiin kaatumisiin

Tämä tarkoittaa, että kustannus ei ole kertaluonteinen, vaan voi jatkua useita vuosia.

Toistuvat kaatumiset kasvattavat kustannuksia nopeasti

Henkilöillä, jotka kaatuvat kerran, on merkittävästi suurempi riski kaatua uudelleen.

Tämä johtaa kustannusten kasvuun:

Ensimmäinen kaatuminen → lisääntynyt hoivatarve
Uusi kaatuminen → toimintakyvyn heikkeneminen
Siirtyminen raskaampaan hoivaan

Kunnalle tämä tarkoittaa nopeasti kasvavia kustannuksia per asukas.

Ennaltaehkäisy – selkeä taloudellinen hyöty

Kaatumisten ehkäisy on useimmiten huomattavasti kustannustehokkaampaa kuin niiden seurausten hoitaminen.

Esimerkkejä:

Yhden lonkkamurtuman ehkäisy (~300 000 kr) voi rahoittaa toimenpiteitä useille henkilöille
Vähemmän kaatumisia vähentää suoraan hoivakustannuksia ja henkilöstön kuormitusta

Siksi kaatumisten ehkäisyä tulisi pitää investointina, ei kuluna.

Hyvinvointiteknologia ratkaisuna

Hyvinvointiteknologia voi auttaa vähentämään sekä kaatumisten määrää että niiden seurauksia.

Sen avulla kunnat voivat:

Tunnistaa riskit aikaisemmin
Reagoida nopeammin
Lyhentää aikaa avun saamiseen

Pienetkin parannukset reagointinopeudessa voivat vaikuttaa merkittävästi kustannuksiin ja hoidon laatuun.

Vähennä kaatumisriskiä ja lisää turvallisuutta automaattisilla turvahälyttimillä

Sensoremin turvahälytin on esimerkki ratkaisusta, joka on kehitetty vastaamaan kuntien hoivapalveluiden tarpeisiin. Laite tunnistaa kaatumiset automaattisesti ja käynnistää yhteydenoton sisäänrakennetun kaiutinpuhelimen kautta, jossa on kaksisuuntainen viestintä. Tämä mahdollistaa tilanteen nopean arvioinnin. Ratkaisu on suunniteltu helppoon käyttöönottoon ilman laajoja teknisiä muutoksia. Sisäänrakennettu GPS-paikannus toimii sekä sisällä että ulkona ja auttaa paikantamaan käyttäjän nopeasti tarvittaessa. Organisaatiolle tämä tarkoittaa myös parempaa näkyvyyttä ja hallintaa. Keskitetyn järjestelmän kautta kaikkia laitteita voidaan hallita ja ohjata etänä, mikä helpottaa käyttöä, seurantaa ja laajentamista eri käyttäjien ja yksiköiden välillä.