Mikä on diabetes?

---

Diabetes koskettaa noin 500 000 ruotsalaista, ja myös Suomessa luvut ovat korkeita. Sairaus aiheuttaa kohonneen verensokerin ja lisää riskiä vakaviin komplikaatioihin – mukaan lukien kaatumisonnettomuudet, jotka johtuvat hermovaurioista, näköongelmista ja verensokerin vaihteluista.

---

Pikatietoa diabeteksesta

Alla oleva taulukko antaa nopean yleiskuvan diabeteksesta – kuinka moni sairastaa, tyypilliset oireet, komplikaatiot ja kohonnut kaatumisriski.

---

Diabeteksen syyt

Diabetesta on kahta päätyyppiä: tyypin 1 ja tyypin 2. Ne eroavat syntytavaltaan, mutta molemmat johtavat kohonneeseen verensokeriin, joka voi vahingoittaa kehoa.

Tyypin 1 diabetes

Tyypin 1 diabetes on autoimmuunisairaus, jossa elimistö lakkaa kokonaan tuottamasta insuliinia. Selviytyäkseen potilas tarvitsee insuliinia ulkopuolelta.

• Autoimmuunisairaus, jossa immuunijärjestelmä tuhoaa haiman insuliinia tuottavat solut.

• Insuliinin tuotanto loppuu kokonaan – päivittäiset insuliinipistokset ovat välttämättömiä.

• Alkaa usein lapsuudessa, nuoruudessa tai varhaisaikuisuudessa.

• Saattaa puhjeta äkillisesti, joskus vakavin oirein kuten ketoasidoosi.

Tyypin 2 diabetes

Tyypin 2 diabetes on huomattavasti yleisempi kuin tyypin 1, ja siihen vaikuttavat usein elämäntavat sekä perinnöllisyys.

• Kattaa 85–90 % kaikista diabetes­tapauksista [2].

• Elimistö tuottaa insuliinia, mutta solut eivät reagoi siihen kunnolla (insuliiniresistenssi).

• Kehittyy hitaasti, usein vuosien aikana ilman selkeitä oireita.

• Riskitekijöitä: ylipaino, liikunnan puute, perimä, epäterveellinen ruokavalio.

• Yleisempi iäkkäillä, mutta lisääntyy myös nuoremmilla ikäryhmillä.

Diabeteksen oireet

Oireet vaihtelevat yksilöittäin ja voivat olla niin lieviä, että niitä ei huomata. Tyypin 2 diabetes voi näin pysyä piilossa pitkään.

• Voimakas jano ja tiheä virtsaamistarve

• Väsymys ja voimattomuus

• Painon muutokset

• Näköhäiriöt

• Hidas haavojen paraneminen

• Toistuvat infektiot

Diabetes ja lisääntynyt kaatumisriski

Vähemmän tunnettu mutta tärkeä diabeteksen seuraus on merkittävästi kohonnut kaatumisriski. Hermovauriot, näköongelmat ja verensokerin vaihtelut heikentävät tasapainoa.

Miksi diabetes lisää kaatumisriskiä?

• Hermovauriot (neuropatia): Heikentynyt tunto jaloissa ja jaloissa vaikeuttaa epätasaisuuksien havaitsemista ja tasapainon ylläpitoa.

• Näköhäiriöt (retinopatia): Diabetes voi heikentää näköä, mikä vaikeuttaa arjessa liikkumista.

• Huimaus verensokerin vaihteluista: Matala verensokeri (hypoglykemia) voi aiheuttaa huimausta, tasapaino-ongelmia ja pahimmillaan tajuttomuutta.

• Lihasheikkous: Pitkäaikainen diabetes lisää lihasvoiman heikkenemisen riskiä, erityisesti jaloissa.

Pitkäaikaiset komplikaatiot

Hoitamaton tai huonossa tasapainossa oleva diabetes voi johtaa vakaviin komplikaatioihin kaikkialla kehossa. Pitkittynyt korkea verensokeri on suurin riskitekijä.

• Sydän- ja verisuonisairaudet: Sydäninfarktin ja aivohalvauksen riski on 2–4 kertaa suurempi diabeetikoilla.

• Munuaisvaurio (nefropatia): Voi johtaa munuaisten vajaatoimintaan ja dialyysin tarpeeseen.

• Silmäsairaudet: Diabeettinen retinopatia on yksi yleisimmistä sokeuden syistä maailmassa.

• Hermovauriot (neuropatia): Aiheuttaa kipua, puutumista ja lisää haavojen sekä amputaatioiden riskiä.

• Jalkavaivat: Huono verenkierto ja alentunut tunto lisäävät tulehdusten ja huonosti paranevien haavojen riskiä.

Ennaltaehkäisevät keinot

Vaikka diabetes on krooninen sairaus, paljon voidaan tehdä komplikaatioiden ja kaatumisriskin vähentämiseksi.

• Säännöllinen liikunta: Parantaa insuliiniherkkyyttä, vahvistaa lihaksia ja vähentää kaatumisriskiä.

• Terveellinen ruokavalio: Runsaasti kasviksia, täysjyvää, kalaa, palkokasveja ja vähemmän sokeria ja nopeita hiilihydraatteja.

• Tupakoinnin lopettaminen ja alkoholin vähentäminen: Tärkeää sydämen ja verisuonten terveydelle.

• Verensokerin seuranta: Auttaa pitämään sairauden hallinnassa ja ehkäisee vaarallisia vaihteluita.

• Säännölliset silmä- ja jalkatarkastukset: Havaitsevat ongelmat ajoissa.

• Kaatumisten ehkäisy arjessa: Tasapaino- ja lihasharjoittelu, hyvät kengät, liukuesteet kotona ja hyvä valaistus.

Turvahälyttimet automaattisilla putoamishälyttimillä voivat lisätä turvallisuutta ihmisille, joilla on lisääntynyt putoamisriski.

Sensoremin turvahälytin on esimerkki teknisestä apuvälineestä, joka on suunniteltu erityisesti ihmisille, joilla on lisääntynyt putoamisriski. Turvahälytin voi automaattisesti hälyttää kaatumisen sattuessa ja soittaa sitten sukulaisille kellon sisäänrakennetun kaiutinpuhelimen avulla, jossa on kaksisuuntainen tietoliikenne. Turvahälytin toimii ulkona ja siinä on sisäänrakennettu GPS-paikannus, jotta omaiset näkevät käyttäjän sijainnin kartalla Sensorem-sovelluksessa.