Mikä on TIA-kohtaus?

Kun keho lähettää varoitusmerkkejä, on tärkeää kuunnella. TIA-kohtaus eli ohimenevä aivoverenkiertohäiriö on tilapäinen verenvirtauksen häiriö aivoihin, ja se on otettava erittäin vakavasti.

TIA:ta kutsutaan usein ”pieneksi aivohalvaukseksi”, koska sen oireet muistuttavat aivohalvausta. Toisin kuin varsinainen halvaus, TIA-oireet häviävät kuitenkin minuuteissa tai muutamassa tunnissa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että kaikki olisi kunnossa – TIA on vakava varoitus tulevasta aivoverenkierto-ongelmasta tai muusta vakavasta sairaudesta.

Mitä kehossa tapahtuu TIA-kohtauksen aikana?

TIA:ssa verenvirtaus johonkin aivojen osaan estyy tilapäisesti, usein pienen tukoksen takia. Kun hapen ja ravinteiden saanti estyy, aivojen toiminta voi häiriintyä, aiheuttaen oireita, jotka riippuvat vaurioituneesta aivoalueesta. Vaikka verenvirtaus palautuu ja oireet katoavat, mikroskooppisia vaurioita voi silti jäädä.

Yleisiä TIA-oireita

  • Äkillinen puutuminen tai heikkous kasvoissa, käsivarressa tai jalassa, erityisesti toisella puolella kehoa

  • Sekavuus tai puheen ja ymmärtämisen vaikeus

  • Näköhäiriöt toisessa tai molemmissa silmissä

  • Huimaus, tasapaino-ongelmat tai koordinaation puute

  • Äkillinen, voimakas päänsärky ilman selvää syytä

Koska oireet voivat hävitä nopeasti, monet jättävät ne huomiotta. On kuitenkin äärimmäisen tärkeää hakeutua välittömästi hoitoon – TIA on hätätilanne.

TIA riskitekijänä aivohalvaukselle ja dementialle

Noin kolmasosa (n. 30 %) TIA-kohtauksen saaneista kokee myöhemmin varsinaisen aivohalvauksen, jos ennaltaehkäisevää hoitoa ei aloiteta [1]. Riski on erityisen korkea ensimmäisten päivien ja viikkojen aikana TIA:n jälkeen, mikä korostaa nopean diagnoosin ja hoidon tärkeyttä.

TIA liittyy myös kohonneeseen dementiariskiin. Tutkimukset osoittavat, että TIA:n sairastaneilla on kaksinkertainen riski sairastua dementiaan verrattuna henkilöihin, joilla ei ole ollut TIA:ta [2]. Tämä riski liittyy erityisesti verisuoniperäiseen dementiaan, joka johtuu aivojen verisuonivaurioista toistuvien happivajauskohtausten seurauksena.

Jokainen TIA voi vahingoittaa aivosoluja, vaikka oireet häviäisivät nopeasti. Ajan myötä toistuvat TIA:t voivat heikentää aivojen kykyä käsitellä tietoa, muistaa ja suunnitella – mikä voi johtaa dementiaoireisiin, kuten muistiongelmiin, keskittymiskyvyn heikkenemiseen ja ajattelun hidastumiseen [3].

Ennaltaehkäisy

TIA-oireiden tunnistaminen ja välitön hakeutuminen sairaalahoitoon voivat pelastaa henkiä ja estää vakavia seurauksia. Hoito voi sisältää verenohennuslääkkeitä, verenpaineen hallintaa sekä elämäntapamuutoksia, kuten tupakoinnin lopettamista, liikunnan lisäämistä ja terveellistä ruokavaliota.

Ottamalla TIA:n vakavasti voi paitsi pienentää aivohalvauksen riskiä myös suojata aivoja dementian kehittymiseltä.

Hoito voi sisältää lääkkeitä verihyytymien liuottamiseksi

Aivohalvauksen hoitoon voi kuulua lääkkeitä, jotka liuottavat verihyytymiä ja palauttavat verenvirtauksen aivoihin, verenpainetta alentavia lääkkeitä, kuntoutusta ja fysioterapiaa, joka auttaa palauttamaan menetetyt toiminnot ja parantamaan sairastuneen henkilön elämänlaatua.

 

Sensorem GPS-kello sisäänrakennetulla turvahälyttimellä eläkeläisille ja sairauden varalta. Helppokäyttöinen. Ohut malli

 

LUE ANTURIN TURVALLISUUSHÄLYTYKSESTÄ
APUA AIVOHALVAUKSEN JÄLKEEN

Lähteet:
[1] Easton JD, Saver JL, Albers GW, ym. Definition and Evaluation of Transient Ischemic Attack: A Scientific Statement for Healthcare Professionals, Stroke, 2009;40(6):2276–2293. Lue tutkimus täältä
[2] Allan LM, Rowan EN, Firbank MJ, ym. Long-term incidence of dementia, predictors of mortality and pathological diagnosis in older stroke survivors, Brain, 2011;134(12):3713–3724. Lue tutkimus täältä
[3] Pendlebury ST, Rothwell PM. Risk of recurrent stroke, other vascular events and dementia after transient ischemic attack and stroke, Cerebrovascular Diseases, 2009;27(1):1–11. Lue tutkimus täältä