Mitä on tyypin 2 diabetes?

---

Tyypin 2 diabetes on yleisin diabeteksen muoto, ja se kattaa noin 85–90 % kaikista tapauksista Suomessa ja maailmalla. Sairaus syntyy, kun elimistö ei enää pysty käyttämään insuliinia tehokkaasti – tätä kutsutaan insuliiniresistenssiksi – ja kun haima vähitellen tuottaa liian vähän insuliinia. Tulos on jatkuvasti koholla oleva verensokeri, joka lisää sydän- ja verisuonitautien, hermovaurioiden, näköhäiriöiden ja muiden komplikaatioiden riskiä.

---

Insuliiniresistenssi ja heikentynyt insuliinintuotanto

Tyypin 2 diabeteksessa elimistö tuottaa edelleen insuliinia, toisin kuin tyypin 1 diabeteksessa. Ongelma on, että solut eivät reagoi insuliiniin normaalisti – glukoosi ei pääse soluihin yhtä tehokkaasti. Tätä kutsutaan insuliiniresistenssiksi.

Haima yrittää kompensoida tuottamalla enemmän insuliinia. Ajan myötä insuliinia tuottavat beetasolut väsyvät, ja tuotanto heikkenee. Insuliiniresistenssin ja vähentyneen insuliinintuotannon yhdistelmä johtaa kroonisesti kohonneeseen verensokeriin (1).

Syyt ja riskitekijät

Tyypin 2 diabeteksen kehittymiseen vaikuttavat sekä perinnölliset tekijät että elämäntavat. Tavallisimpia riskitekijöitä ovat:

• Ylipaino, erityisesti keskivartalolihavuus – vatsan alueen rasvakudos lisää insuliiniresistenssiä.

• Liikkumattomuus – vähentää lihasten kykyä käyttää glukoosia energiaksi.

• Epäterveellinen ruokavalio – runsaasti sokeria ja nopeita hiilihydraatteja sisältävä ravinto.

• Ikä – riski kasvaa yli 45 vuoden iässä.

• Perinnöllisyys – sairaus on yleisempi, jos lähisukulaisilla on tyypin 2 diabetes.

• Stressi ja univaje – voivat myös lisätä insuliiniresistenssiä (2).

Toisin kuin tyypin 1 diabetes, tyypin 2 riskiä voidaan usein pienentää elämäntapamuutoksilla.

Kenelle tyypin 2 diabetes puhkeaa?

Sairautta on kutsuttu myös “aikuistyypin diabetekseksi”, sillä sitä esiintyy eniten iäkkäillä. Viime vuosikymmeninä tapausten määrä on kuitenkin kasvanut myös nuorilla aikuisilla ja jopa lapsilla. Tähän vaikuttavat istumapainotteinen elämäntapa, epäterveelliset ruokailutottumukset ja lisääntynyt ylipaino väestössä (3).

Tyypin 2 diabeteksen oireet

Sairaus kehittyy vähitellen, ja moni elää sen kanssa tietämättään vuosia. Tyypillisiä oireita ovat:

• Lisääntynyt jano ja tiheä virtsaaminen

• Väsymys ja energian puute

• Haavojen hidas paraneminen

• Näön sumentuminen

• Toistuvat infektiot

Koska oireet voivat olla lieviä, sairaus löytyy usein vasta terveystarkastuksessa tai komplikaatioiden ilmaantuessa (4).

Tyypin 2 diabeteksen hoito

Hoito tähtää verensokerin laskemiseen, komplikaatioiden riskin vähentämiseen ja elämänlaadun parantamiseen. Yleisiä hoitomuotoja ovat:

• Elämäntapamuutokset – säännöllinen liikunta, terveellinen ravinto ja painonhallinta voivat joillakin palauttaa verensokerin normaaliksi.

• Tablettilääkitys – kuten metformiini, joka parantaa solujen insuliiniherkkyyttä.

• Pistoshoidot – GLP-1-analogit tai insuliini, jos tablettilääkitys ei riitä.

• Säännöllinen seuranta – verensokerin, verenpaineen ja veren rasva-arvojen mittaus on tärkeää taudin etenemisen seuraamiseksi (5).

Tyypin 2 diabeteksen komplikaatiot

Pitkäaikaisesti koholla oleva verensokeri voi vaurioittaa verisuonia ja hermoja. Tämä lisää riskiä:

• Sydän- ja verisuonitaudit (sydäninfarkti, aivohalvaus)

• Munuaissairaudet (nefropatia)

• Hermovauriot (neuropatia)

• Silmäsairaudet (retinopatia, kaihi)

• Haavojen huono paraneminen ja jalkahaavat (6)

Siksi varhainen diagnoosi ja tehokas hoito ovat ratkaisevia.

Tyypin 2 diabetes ja kaatumisriski

Kuten tyypin 1 diabeteksessa, myös tyypin 2 lisää kaatumisriskiä, etenkin iäkkäillä:

• Neuropatia – hermovauriot jaloissa heikentävät tuntoa ja tasapainoa.

• Näköhäiriöt – retinopatia ja muut silmäsairaudet vaikeuttavat esteiden havaitsemista.

• Hypoglykemia – jotkin lääkkeet voivat laskea verensokerin liian alas ja aiheuttaa huimausta, heikkoutta tai tajuttomuutta.

• Lihasheikkous – voi kehittyä pitkäaikaisen sairauden seurauksena.

Kaatumiset ovat vakava riski, sillä ne johtavat usein murtumiin ja pitkiin kuntoutusjaksoihin. Ennaltaehkäisyyn kuuluvat tasapainoharjoittelu, säännölliset silmä- ja hermotarkastukset sekä turvalaitteet, kuten hälytysjärjestelmät (7).

Turvahälyttimet automaattisilla putoamishälyttimillä voivat lisätä turvallisuutta ihmisille, joilla on lisääntynyt putoamisriski.

Sensoremin turvahälytin on esimerkki teknisestä apuvälineestä, joka on suunniteltu erityisesti ihmisille, joilla on lisääntynyt putoamisriski. Turvahälytin voi automaattisesti hälyttää kaatumisen sattuessa ja soittaa sitten sukulaisille kellon sisäänrakennetun kaiutinpuhelimen avulla, jossa on kaksisuuntainen tietoliikenne. Turvahälytin toimii ulkona ja siinä on sisäänrakennettu GPS-paikannus, jotta omaiset näkevät käyttäjän sijainnin kartalla Sensorem-sovelluksessa.