Miten polven nivelrikkoa hoidetaan?

Polven nivelrikko on yksi yleisimmistä tuki- ja liikuntaelinsairauksista, erityisesti iäkkäillä. Sairaus etenee vähitellen ja rappeuttaa polvinivelen rustoa. Se aiheuttaa jäykkyyttä, kipua ja toimintakyvyn heikkenemistä – mutta oikealla hoidolla oireita voidaan lievittää ja etenemistä hidastaa.

Mitä polvessa tapahtuu?

Nivelrikossa rusto kuluu nopeammin kuin se ehtii uusiutua. Polvessa tämä johtaa nivelten heikentyneeseen toimintaan ja kipuun etenkin rasituksessa. Myös ympäröivät kudokset voivat tulehtua ja pahentaa oireita [1].

Hoito vaihe vaiheelta

1. Potilasohjaus

Hoidon alkuvaiheessa potilaalle annetaan tietoa nivelrikosta ja sen itsehoidosta. Usein suositellaan osallistumista niin sanottuun nivelrikko-opetukseen fysioterapeutin johdolla [2].

2. Liikunta

Yksilöllisesti suunniteltu harjoittelu on hoidon kulmakivi. Tavoitteena on:

  • Vahvistaa reisilihaksia

  • Parantaa tasapainoa ja liikkuvuutta

  • Vähentää kipua liikkeessä

Suositeltuja lajeja ovat esimerkiksi pyöräily, vesijumppa ja fysioterapeutin ohjaamat harjoitukset. Tutkimusten mukaan liikunta voi olla yhtä tehokasta kuin lääkkeet – tai jopa tehokkaampaa [3].

3. Painonhallinta

Ylipainoisilla jo 5–10 %:n painonpudotus voi keventää polven kuormitusta ja lievittää oireita merkittävästi [1].

4. Kipulääkkeet

Tarvittaessa voidaan käyttää:

  • Parasetamolia

  • Tulehduskipulääkkeitä (esim. ibuprofeeni, naprokseeni)

  • Kortisonipistoksia polviniveleen voimakkaassa tulehduksessa

Lääkkeet lievittävät oireita mutta eivät pysäytä sairauden etenemistä [2].

5. Apuvälineet

Kävelykepit, iskunvaimentavat kengät ja polvituet voivat helpottaa arkea ja vähentää nivelen kuormitusta [2].

6. Leikkaus – tekonivel

Jos oireet jatkuvat muusta hoidosta huolimatta, voidaan harkita leikkausta. Polven tekonivelleikkaus tarkoittaa kuluneen nivelen korvaamista keinonivelellä. Useimmiten leikkaus lievittää kipua ja parantaa toimintakykyä tehokkaasti [4].

Turvahälyttimet automaattisilla putoamishälyttimillä voivat lisätä turvallisuutta ihmisille, joilla on lisääntynyt putoamisriski.

Sensoremin turvahälytin on esimerkki teknisestä apuvälineestä, joka on suunniteltu erityisesti ihmisille, joilla on lisääntynyt putoamisriski. Turvahälytin voi automaattisesti hälyttää kaatumisen sattuessa ja soittaa sitten sukulaisille kellon sisäänrakennetun kaiutinpuhelimen avulla, jossa on kaksisuuntainen tietoliikenne. Turvahälytin toimii ulkona ja siinä on sisäänrakennettu GPS-paikannus, jotta omaiset näkevät käyttäjän sijainnin kartalla Sensorem-sovelluksessa.

 

 

LUE MITEN SENSOREMIN TURVALLISUUSHÄLYTYS VOI HÄLYTYKSET AUTOMAATTISESTI PATOTUSTAPAHTESSA

Lähteet:
  1. Socialstyrelsen (Ruotsi). Nationella riktlinjer för rörelseorganens sjukdomar – Artros. 2021.
  2. 1177 Vårdguiden. Knäledsartros. www.1177.se
  3. Skou ST ym. Effect of exercise and education versus arthroplasty for knee osteoarthritis. N Engl J Med. 2015;373:1321–1331.
  4. Svenskt Artrosregister. Årsrapport 2023.