Korkea verenpaine on usein “hiljainen tappaja” – se harvoin aiheuttaa selkeitä oireita, mutta lisää merkittävästi aivohalvauksen, sydänkohtauksen ja dementian riskiä. Joillakin oireita voi kuitenkin ilmaantua. Opi tunnistamaan merkit ja tietämään, milloin tulee hakeutua hoitoon.
Miksi korkea verenpaine on vaarallinen
Korkea verenpaine eli hypertensio on yksi yleisimmistä sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöistä. Suomessa noin joka neljännellä aikuisella on kohonnut verenpaine [1]. Monet eivät tiedä sairastavansa sitä, sillä tila kehittyy usein hitaasti ja voi pysyä oireettomana vuosien ajan.
Tämä tekee hypertensiosta “hiljaisen” mutta vaarallisen sairauden, joka voi ajan myötä vahingoittaa vakavasti sydäntä, aivoja, munuaisia ja verisuonia.
Hiljainen sairaus
Verenpaine on voima, joka syntyy, kun sydän pumppaa verta valtimoihin. Kun paine pysyy liian korkeana pitkään, valtimoiden seinämät vaurioituvat ja sydän joutuu tekemään enemmän töitä. Silti useimmat tuntevat olonsa täysin terveiksi.
Monet saavat diagnoosin vasta rutiinitarkastuksessa – joskus ennen leikkausta tai muun tutkimuksen yhteydessä. Siksi säännölliset verenpaineen mittaukset ovat erityisen tärkeitä – varsinkin 40 ikävuoden jälkeen.
Korkean verenpaineen mahdolliset oireet
Vaikka hypertensio on usein oireeton, jotkut voivat kokea:
- Toistuvia päänsärkyjä, erityisesti aamuisin
- Huimausta tai tasapainohäiriöitä, joskus asennonmuutoksen yhteydessä
- Väsymystä ja keskittymisvaikeuksia, kun aivoihin ei kulkeudu riittävästi verta
- Näköhäiriöitä, kuten sumuista tai välkkyvää näköä
- Sydämentykytystä tai tunnetta, että sydän lyö voimakkaasti tai epäsäännöllisesti
- Hengenahdistusta rasituksessa, joka aiemmin ei tuottanut vaikeuksia
- Verta virtsassa, mikä voi kertoa munuaisten vaurioitumisesta
- Painontunnetta tai puristusta rinnassa hyvin korkeilla paineilla
- Toistuvia nenäverenvuotoja ilman selvää syytä
Nämä oireet eivät ole spesifisiä ja voivat johtua muistakin syistä, minkä vuoksi korkea verenpaine on vaikea tunnistaa ilman mittaamista [2].
Alapaine koholla – mitä se tarkoittaa?
Verenpaine ilmoitetaan kahtena lukuna: yläpaine (systolinen) kertoo paineesta sydämen supistuessa ja alapaine (diastolinen) kertoo paineesta sydämen lepovaiheessa. Normaali verenpaine on alle 130/85 mmHg.
Alapaine on koholla, kun diastolinen arvo on toistuvasti yli 90 mmHg – tätä kutsutaan diastoliseksi hypertensioksi. Se on erityisen yleistä alle 50-vuotiailla ja voi lisätä riskiä sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin jopa silloin, kun yläpaine on normaali [3].
Alapaineen kohoamiseen voivat liittyä samat oireet kuin muuhunkin korkeaan verenpaineeseen: päänsärky, huimaus ja väsymys. Koska diastolinen hypertensio on usein oireeton, ainoa tapa tunnistaa se on säännöllinen mittaaminen. Hoito on samankaltainen kuin muussa verenpainetaudissa: elintapamuutokset ja tarvittaessa lääkitys.
Stressiperäinen verenpaine – vaikutus ja riskit
Pitkäkestoinen stressi on yksi merkittävimmistä verenpainetta nostavista tekijöistä – mutta samalla yksi aliarvioiduimmista. Stressin aikana keho erittää adrenaliinia ja kortisolia, jotka supistavat verisuonia ja nostavat sykettä. Tämä nostaa verenpainetta tilapäisesti. Jos stressi on jatkuvaa, verenpaine voi pysyä koholla pidempään [4].
Stressiperäinen verenpaine voi ilmetä esimerkiksi töissä uupuneilla, omaishoitajilla tai pitkään stressaavassa elämäntilanteessa elävillä. Tyypillisiä oireita ovat päänsärky etenkin takaraivossa, levottomuus ja unihäiriöt, sydämentykytys sekä jännitystuntemus niskassa ja harteilla.
Stressiperäinen verenpaine kannattaa ottaa vakavasti. Rentoutusmenetelmät, säännöllinen liikunta, riittävä uni ja tarvittaessa ammattilaisen tuki voivat auttaa merkittävästi. Jos verenpaine pysyy koholla elintapamuutosten jälkeen, on syytä konsultoida lääkäriä.
Miten korkea verenpaine vahingoittaa kehoa
Kun verenpaine on koholla pitkään, vaurioita kehittyy hiljalleen kaikkialle kehoon. Yleisiä seurauksia ovat:
- Valtimonkovettuminen (ateroskleroosi), joka lisää veritulppariskiä
- Aivohalvaus – yksi vakavimmista seurauksista. Korkea verenpaine on aivohalvauksen suurin yksittäinen riskitekijä
- Sydäninfarkti ja sydämen vajaatoiminta, kun sydän ylikuormittuu ja verisuonet vaurioituvat
- Munuaistoiminnan heikkeneminen, kun munuaisten herkät suonet vaurioituvat korkeasta paineesta
- Muistisairaudet, kun aivojen pienet verisuonet voivat vaurioitua ja aiheuttaa hapenpuutetta ajan myötä [3]
Lue lisää: mitkä sairaudet voivat aiheuttaa kohonneen verenpaineen ja miksi verenpaine nousee.
Korkean verenpaineen riskitekijät
Useita tekijöitä voi lisätä hypertensiota:
- Ikä – verenpaine nousee usein luonnostaan iän myötä
- Perimä – korkean verenpaineen suvuittainen esiintyminen lisää riskiä
- Lihavuus – erityisesti vatsan alueen rasva
- Tupakointi ja runsas alkoholin käyttö – vaikuttavat haitallisesti verisuonten toimintaan
- Stressi – pitkäkestoinen stressi voi nostaa verenpainetta
- Liikunnan puute – vaikuttaa sekä verenpaineeseen että sydämen terveyteen
- Runsas suolan käyttö – suola pidättää nestettä kehossa ja voi nostaa painetta verisuonissa [4]
Elintapamuutokset, kuten liikunnan lisääminen, ruokavalion parantaminen, alkoholin vähentäminen ja tupakoinnin lopettaminen, voivat vaikuttaa merkittävästi verenpaineeseen.
Korkea verenpaine ja kaatumisriski
Sydän- ja verisuoniriskien lisäksi on toinen vähemmän tunnettu yhteys – korkea verenpaine ja kaatumistapaturmat.
- Huimaus ja tasapainohäiriöt voivat altistaa korkean verenpaineen sairastavat tasapainon menettämiselle
- Verenpainelääkkeet voivat joskus aiheuttaa paineen laskun nopeasti ylösnoustessa – ns. ortostaattinen hypotensio. Tämä voi aiheuttaa huimausta ja pahimmillaan kaatumisen [5]
- Vanhemmilla aikuisilla, joilla kaatumiset ovat jo yleinen sairaalahoidon syy, oikea verenpaineen hoito on erityisen tärkeää sekä sydän- että kaatumisriskin vähentämiseksi
Verenpaineen säännöllinen seuranta ja lääkeannosten oikeellisuuden varmistaminen voivat auttaa ehkäisemään kaatumisia ja murtumia.
Sensoreminin turvahälytin – aina saatavilla kun tarvitset apua
Korkea verenpaine ja verenpainelääkkeet lisäävät kaatumisriskiä huimauksen ja ortostaattisen hypotension vuoksi. Sensoreminin turvaranneke tunnistaa kaatumiset automaattisesti ja soittaa omaisille kellon sisäänrakennetun kaksisuuntaisen kaiuttimen kautta. Hälytin toimii ulkona ja siinä on sisäänrakennettu GPS-paikannus.
