Multippeliskleroosin (MS) oireet
MS aiheuttaa oireita, jotka vaikuttavat näköön, tuntoaistiin, lihasvoimaan ja tasapainoon. Oireet vaihtelevat ja lisäävät kaatumisriskiä.
Mikä aiheuttaa oireet MS-taudissa?
Multippeliskleroosi (MS) on krooninen tulehduksellinen keskushermoston sairaus. Kun immuunijärjestelmä vaurioittaa myeliiniä – hermosäikeitä suojaavaa kerrosta – aivojen ja muun kehon välinen viestintä häiriintyy (1).
Oireet riippuvat siitä, missä aivojen tai selkäytimen osassa vaurio sijaitsee (1).
MS-taudin varhaiset oireet
Ensioireet vaihtelevat, mutta tavallisia varhaisia merkkejä ovat (1,2):
-
Näköhäiriö toisessa silmässä (näköhermotulehdus)
-
Puutuminen tai pistely käsissä tai jaloissa
-
Heikkous jossakin kehon osassa
-
Tasapainovaikeudet
-
Voimakas uupumus
Oireet voivat kehittyä päivien aikana ja lievittyä osittain tai kokonaan, erityisesti aaltomaisessa MS-taudissa (1).
Yleiset oireet ajan myötä
Sairauden edetessä oireita voi ilmaantua lisää tai ne voivat muuttua pysyvämmiksi.
Motoriset oireet
-
Lihasheikkous
-
Spastisuus (lihaskireys)
-
Heikentynyt kävelykyky
-
Koordinaatiovaikeudet
Nämä oireet vaikuttavat usein liikkumiseen ja itsenäisyyteen (1).
Sensoriset oireet
-
Tuntoaistin heikkeneminen
-
Pistely tai polttava tunne
-
Kipu
Tuntohäiriöt ovat yleisiä ja voivat olla tilapäisiä tai pitkäkestoisia (1).
Näkö- ja tasapaino-oireet
-
Sumea tai kaksoiskuva
-
Huimaus
-
Epävakaa kävely
Tasapainovaikeudet ovat tavallisia ja lisäävät kaatumisriskiä (3).
Uupumus (fatigue)
Jopa 80 % MS-tautia sairastavista kokee fatigue-oiretta, joka on syvää ja pitkäkestoista uupumusta ilman selkeää syytä (1). Se voi heikentää sekä fyysistä että kognitiivista toimintakykyä.
MS-oireet ja kaatumisriski
Useat MS-oireet lisäävät kaatumisen todennäköisyyttä.
Tutkimusten mukaan yli 50 % MS-tautia sairastavista kaatuu vähintään kerran vuodessa (3). Erityisesti seuraavat oireet liittyvät kohonneeseen kaatumisriskiin (3):
-
Tasapainovaikeudet
-
Alaraajojen lihasheikkous
-
Spastisuus
-
Heikentynyt tuntoaisti jaloissa
-
Uupumus
Useiden oireiden samanaikaisuus nostaa kaatumisriskin selvästi korkeammaksi kuin samanikäisillä ilman neurologista sairautta (3).
Miten oireet vaihtelevat?
MS-taudilla voi olla erilaisia kulkumuotoja (1):
-
Aaltomainen MS – oirejaksoja, joita seuraa osittainen tai täydellinen toipuminen
-
Toissijaisesti etenevä MS – asteittainen paheneminen alkuvaiheen jälkeen
-
Ensisijaisesti etenevä MS – tasainen eteneminen alusta alkaen
Oirekuva on yksilöllinen ja voi muuttua ajan myötä.
Milloin hakeutua lääkäriin?
Lääkäriin kannattaa hakeutua, jos ilmenee:
-
Äkillinen näön heikkeneminen
-
Pitkittynyt puutuminen tai lihasheikkous
-
Äkilliset tasapainovaikeudet
-
Selittämätön neurologinen uupumus
Varhainen arviointi on tärkeää oikean diagnoosin ja hoidon aloittamiseksi (1).
Turvahälyttimet automaattisilla putoamishälyttimillä voivat lisätä turvallisuutta ihmisille, joilla on lisääntynyt putoamisriski.
Sensoremin turvahälytin on esimerkki teknisestä apuvälineestä, joka on suunniteltu erityisesti ihmisille, joilla on lisääntynyt putoamisriski. Turvahälytin voi automaattisesti hälyttää kaatumisen sattuessa ja soittaa sitten sukulaisille kellon sisäänrakennetun kaiutinpuhelimen avulla, jossa on kaksisuuntainen tietoliikenne. Turvahälytin toimii ulkona ja siinä on sisäänrakennettu GPS-paikannus, jotta omaiset näkevät käyttäjän sijainnin kartalla Sensorem-sovelluksessa.
LUE MITEN SENSOREMIN TURVALLISUUSHÄLYTYS VOI HÄLYTYKSET AUTOMAATTISESTI PATOTUSTAPAHTESSA
Lähteet:
- Sosiaali- ja terveysalan viranomaisohjeet MS-taudista.
- Kansalliset hoitosuositukset MS-tautiin.
- Gunn HJ et al. Frequency, characteristics, and consequences of falls in multiple sclerosis. Archives of Physical Medicine and Rehabilitation.
