Mikä on asentohuimaus (BPPV)?

Asentohuimaus aiheuttaa lyhyitä pyöriviä huimauskohtauksia pään liikkeissä ja voi lisätä kaatumisriskiä, erityisesti iäkkäillä [1].

Mikä on asentohuimaus (BPPV)?

Asentohuimaus eli benigni paroksysmaalinen asentohuimaus (BPPV) on yleinen huimauksen syy. Tila syntyy, kun sisäkorvan pienet kiteet siirtyvät väärään paikkaan ja häiritsevät tasapainojärjestelmää.

Mitä kehossa tapahtuu asentohuimauksessa?

Sisäkorvassa on pieniä kalsiumkiteitä, jotka auttavat kehoa aistimaan liikettä. Asentohuimauksessa nämä kiteet irtoavat ja siirtyvät tasapainoelimen väärään osaan.

Kun päätä liikutetaan, aivoihin välittyy virheellisiä signaaleja, mikä aiheuttaa tunteen, että ympäristö pyörii – vaikka keho on paikallaan.

Yleiset oireet

Tyypillisin oire on lyhytkestoinen, voimakas huimaus, joka laukeaa liikkeestä.

Yleisiä oireita ovat:

Pyörivä huimaus asennon vaihtuessa
Huimaus makuulle mennessä tai noustessa
Huimaus sängyssä kääntyessä
Pahoinvointi

Oireet kestävät yleensä muutamasta sekunnista noin minuuttiin, mutta voivat toistua liikkeiden yhteydessä.

Milloin huimaus ilmenee?

Huimaus liittyy usein tiettyihin liikkeisiin, kuten:

Makuulle meneminen
Istumaan nouseminen
Eteenpäin kumartuminen
Pään kääntäminen

Kohtausten välillä olo voi olla normaali, mutta osa kokee lievää epävakautta.

Asentohuimaus ja ikääntyminen

Asentohuimausta voi esiintyä kaikenikäisillä, mutta se on yleisempää iäkkäillä.

Iän myötä kiteiden irtoamisen riski kasvaa, minkä vuoksi sairaus yleistyy 60–70 vuoden iän jälkeen. Samalla tasapainojärjestelmä voi herkistyä, mikä voimistaa oireita.

Asentohuimaus ja kaatumisriski

Äkillinen huimaus voi johtaa tasapainon menetykseen, erityisesti liikkeissä kuten noustessa tai makuulle mentäessä.

Kaatumisriski kasvaa, koska:

Huimaus alkaa nopeasti ja yllättäen
Tasapaino heikkenee heti
Tavalliset arjen liikkeet voivat laukaista oireita

Iäkkäillä, joilla tasapaino ja reaktiokyky ovat usein jo heikentyneet, kaatumisriski on erityisen suuri.

Miten asentohuimausta hoidetaan?

Asentohuimausta voidaan usein hoitaa yksinkertaisilla liikeharjoituksilla, jotka auttavat kiteitä palaamaan oikeaan paikkaan sisäkorvassa.

Hoito tehdään yleensä terveydenhuollossa, mutta joissakin tapauksissa sitä voidaan tehdä kotona ohjeiden mukaan. Monet saavat helpotusta nopeasti, vaikka oireet voivat joskus palata.

Milloin hakeutua hoitoon?

Hakeudu hoitoon, jos:

Huimaus on voimakasta tai toistuvaa
Tasapaino on selvästi heikentynyt
Oireet eivät helpotu
Et tiedä huimauksen syytä

On tärkeää sulkea pois muut huimauksen syyt, erityisesti iäkkäillä.

Lisätietoa löytyy palvelusta Terveyskirjasto [1].

Turvahälyttimet automaattisilla putoamishälyttimillä voivat lisätä turvallisuutta ihmisille, joilla on lisääntynyt putoamisriski.

Sensoremin turvahälytin on esimerkki teknisestä apuvälineestä, joka on suunniteltu erityisesti ihmisille, joilla on lisääntynyt putoamisriski. Turvahälytin voi automaattisesti hälyttää kaatumisen sattuessa ja soittaa sitten sukulaisille kellon sisäänrakennetun kaiutinpuhelimen avulla, jossa on kaksisuuntainen tietoliikenne. Turvahälytin toimii ulkona ja siinä on sisäänrakennettu GPS-paikannus, jotta omaiset näkevät käyttäjän sijainnin kartalla Sensorem-sovelluksessa.