Keuhkoahtaumatauti ja kaatumisriski – miksi riski kasvaa?

---

Keuhkoahtaumatauti lisää kaatumisriskiä useilla eri tavoilla samanaikaisesti – hapenpuutteen, väsymyksen, lihasheikkouden ja lääkebivirkutusten kautta. Tämä tekee arjesta kotona todellisen vaaran, erityisesti sairauden vaikeammissa vaiheissa.

---

Miksi keuhkoahtaumatautia sairastavat kaatuvat?

Vanhusten kaatumiset johtuvat harvoin yhdestä ainoasta syystä. Kyse on lähes aina useiden tekijöiden yhteisvaikutuksesta – ja keuhkoahtaumataudissa monet näistä tekijöistä ovat aktiivisia samanaikaisesti. Mitä vaikeampi keuhkoahtaumatauti, sitä enemmän riskitekijöitä kasautuu ja sitä suuremmaksi kokonaiskaatumisriski kasvaa [1].

Tärkeimmät syyt ovat hapenpuute, väsymys, lihasheikkous ja keuhkoahtaumatautilääkkeiden sivuvaikutukset. Kukin niistä käydään läpi alla.

Hapenpuute ja huimaus

Keuhkoahtaumataudissa keuhkot ottavat happea normaalitilaa vähemmän. Tämä tarkoittaa, että aivot ja lihakset työskentelevät jatkuvasti alhaisemmalla happivarannolla – ja rasituksen aikana happisaturaatio voi laskea entisestään.

Alhainen veren happipitoisuus voi aiheuttaa:

• Huimausta ja pyörtymistuntemusta, erityisesti ylösnoustessa
• Sekavuutta ja heikentynyttä keskittymiskykyä
• Hitaampaa reaktioaikaa

On yleistä, että vaikean keuhkoahtaumataudin potilailla esiintyy huimausta heidän noustessaan ylös tuolilta tai sängystä. Äkillinen liike vaatii enemmän happea kuin keuhkot voivat juuri sillä hetkellä toimittaa – ja seurauksena voi olla kaatuminen [2].

Tasapainoon vaikuttava väsymys

Keuhkoahtaumataudissa esiintyvä väsymys ei ole tavallista väsymystä, joka häviää levolla. Se johtuu siitä, että hengityslihakset työskentelevät kovasti ympäri vuorokauden, veren happipitoisuus on normaalia alhaisempi ja keuhkot ovat jatkuvassa lievässä stressitilassa.

Tämä syvä väsymys vaikuttaa suoraan kykyyn pitää tasapaino. Lihakset reagoivat hitaammin, koordinaatio heikkenee ja tasapainon menettämisen jälkeen kestää kauemmin oikaistua. Tekijät, jotka normaalisti korjautuvat automaattisesti – epätasainen alusta, portaanaskelma, kynnys – voivat riittää kaatumisen aiheuttamiseksi [1, 3].

Lihasheikkous ja sarkopenia

Keuhkoahtaumatauti johtaa usein merkittävään lihasten hajoamiseen, tilaan nimeltä sarkopenia. Tämä tapahtuu, koska:

• Hapenpuute estää lihaksia toimimasta tehokkaasti
• Hengittämiseen kuluva lisäenergia jättää vähän energiaa muuhun fyysiseen toimintaan
• Hengenahdistuksesta johtuva liikkumattomuus nopeuttaa lihasten hajoamista entisestään

Heikot jalkalihakset heikentävät tasapainoa ja vaikeuttavat alkaneen kaatumisen pysäyttämistä. Tutkimukset osoittavat, että lihasheikkous on yksi vahvimmista yksittäisistä kaatumistapaturmien ennustajista iäkkäillä [3].

Keuhkoahtaumatautilääkkeet ja kaatumisriski

Useat keuhkoahtaumataudin hoidossa käytetyistä lääkkeistä voivat itsessään lisätä kaatumisriskiä:

• Kortisoni – kortisoni-tablettien pitkäaikainen käyttö lisää osteoporoosin riskiä, mikä tekee luista hauraampia ja murtumista todennäköisempiä kaatumisen jälkeen
• Unilääkkeet ja ahdistusta lievittävät lääkkeet – yleisiä keuhkoahtaumataudissa hengenahdistukseen liittyvän ahdistuksen vuoksi, ja tunnetusti heikentävät tasapainoa huomattavasti yöllä
• Verenpainelääkkeet – voivat aiheuttaa ortostaattista hypotensiota eli verenpaineen laskua ylösnoustessa, mikä johtaa huimaukseen [4]

Useita näistä lääkkeistä samanaikaisesti käyttävällä on yhdistelmäkaatumisriski, jota on vaikea ennakoida.

Osteoporoosi – yleinen keuhkoahtaumataudin komplikaatio

Luukato on niin yleistä keuhkoahtaumataudissa, että ehkäisevä hoito tulisi harkita rutiininomaisesti kaikille vaikeammissa vaiheissa oleville. Kortisonihoito, tupakointi, aliravitsemus ja alhainen fyysinen aktiivisuus yhdessä hajottavat luumineraalia normaalia nopeammin [2].

Tämä tarkoittaa, että kaatuminen, joka terveellä henkilöllä ehkä aiheuttaisi vain mustelman, voi keuhkoahtaumatautia ja osteoporoosia sairastavalla johtaa vakavaan lonkka- tai nikamamurtumaan. Se on yksi tärkeimmistä syistä, miksi kaatumisen ehkäisy on erityisen tärkeää keuhkoahtaumataudissa.

Kaatumisen pelko luo negatiivisen kierteen

Monet keuhkoahtaumatautia sairastavat pelkäävät kaatumista – ja se on täysin ymmärrettävä pelko. Mutta pelko johtaa usein siihen, että liikutaan vähemmän – vältellään portaita, lopetetaan kävelylenkit, pysytään sisällä. Tämä heikentää lihasvoimaa ja tasapainoa entisestään, mikä puolestaan tosiasiassa lisää kaatumisriskiä [3].

Tämän kierteen katkaiseminen ajoissa on tärkeää. Mukautettu liikunta – mieluiten fysioterapeutin ohjauksessa – vahvistaa lihaksia ja parantaa tasapainoa jopa keuhkoahtaumataudin vaikeammissa vaiheissa.

Käytännön toimenpiteitä kaatumisriskin vähentämiseksi kotona

On useita yksinkertaisia toimenpiteitä, jotka tekevät kodista turvallisemman:

• Poista löysät matot, johdot ja muut kompastumisvaaratekijät
• Varmista riittävä valaistus etenkin käytävillä ja kylpyhuoneessa
• Asenna käsijohteet suihkuun ja wc:n viereen
• Käytä tukevaa jalkinetta tai tossuja sisällä – ei koskaan sukkia liukkailla lattioilla
• Nouse aina hitaasti tuolilta tai sängystä ja odota, kunnes mahdollinen huimaus on mennyt ohi
• Pidä puhelin tai hälytin aina saatavilla – ei vain yhdessä huoneessa [1]

Toimintaterapeutti voi tehdä kotikäynnin ja tunnistaa riskejä, joita on vaikea havaita itse. Tämä on maksuton palvelu, joka voidaan tilata terveyskeskuksen tai kunnan kautta.

Turvahälytin automaattisella kaatumistunnistuksella keuhkoahtaumatautia sairastaville

Keuhkoahtaumatauti lisää kaatumisriskiä väsymyksen, lihasheikkouden ja hapenpuutteen vuoksi. Sensoremilla on turvahälytin, joka on suunniteltu juuri tähän tilanteeseen: se tunnistaa kaatumiset automaattisesti ja soittaa omaisille kellon sisäänrakennetun kaiuttimen kautta kaksikanavaisella viestinnällä. Hälytin toimii ulkona ja siinä on sisäänrakennettu GPS-paikannus.

 

LUE LISÄÄ SENSOREMININ TURVAHÄLYTTIMESTÄ JA AUTOMAATTISESTA KAATUMISTUNNISTUKSESTA