Mikä on keuhkoahtaumatauti? Oireet, syyt ja vaikutukset

---

Keuhkoahtaumatauti on yksi yleisimmistä kroonisista sairauksista ja arvioidaan koskettavan jopa 700 000 henkilöä pelkästään Ruotsissa. Noin puolet heistä ei tiedä sairastavansa. Sairaus vaikuttaa hengitykseen, jaksamiseen ja tasapainoon ja lisää ajan myötä kaatumisriskiä kotona.

---

Mikä on keuhkoahtaumatauti?

Keuhkoahtaumatauti (englanniksi COPD, Chronic Obstructive Pulmonary Disease) on krooninen tulehdussairaus hengitysteissä, joka tekee hengittämisestä asteittain vaikeampaa. Ilmavirta keuhkoissa on pysyvästi heikentynyt eikä palaudu täysin, mutta oikealla hoidolla taudin etenemistä voidaan hidastaa.

Sairaus liittyy läheisesti kahteen tilaan – krooniseen keuhkoputkentulehdukseen ja keuhkolaajentumaan – ja useimmilla keuhkoahtaumatautia sairastavilla on piirteitä molemmista. Krooninen keuhkoputkentulehdus tarkoittaa jatkuvaa tulehdusta hengitysteissä yskän ja limannousun kera. Keuhkolaajentumassa ilmarakkulat (alveolit) tuhoutuvat, mikä heikentää keuhkojen kykyä siirtää happea vereen [2].

Kuinka yleinen keuhkoahtaumatauti on?

Keuhkoahtaumatauti on yleisempi kuin useimmat luulevat. Jopa 700 000 henkilön arvioidaan sairastavan sitä Ruotsissa, mutta noin puolella ei ole diagnoosia [3]. Tämä tekee siitä yhden alidiagnosoiduimmista kansantaudeista.

Sairaus on harvinainen alle 40-vuotiailla ja lisääntyy selvästi iän myötä:

• Noin 5 prosentilla tupakoivista 45-vuotiaista on keuhkoahtaumatauti
• 60-vuotiailla tupakoivilla osuus on noin 25 prosenttia
• 75-vuotiailla pitkäaikaistupakoitsijoilla jopa 50 prosenttia sairastaa tautia [4]

Ruotsissa noin 2 700–3 000 ihmistä kuolee keuhkoahtaumatautiin vuosittain – enemmän kuin rintasyöpään [5].

Mitkä ovat keuhkoahtaumataudin syyt?

Tupakointi on tärkein riskitekijä ja vastaa noin 80 prosentista kaikista tapauksista. On kuitenkin tärkeää tietää, että keuhkoahtaumatauti voi koskettaa myös henkilöitä, jotka eivät ole koskaan tupakoineet [3].

Muita syitä ja riskitekijöitä ovat:

• Pitkäaikainen passiivinen tupakointi
• Ammatillinen altistuminen pölylle, kaasuille tai kemikaaleille
• Toistuvat hengitystieinfektiot lapsuudessa
• Perinnöllinen alfa-1-antitrypsiinin puutos
• Ilmansaasteet

Oireet kehittyvät hitaasti vuosien kuluessa, minkä vuoksi monet eivät hakeudu hoitoon ennen kuin keuhkotoiminta on jo merkittävästi heikentynyt [2].

Keuhkoahtaumataudin varhaiset oireet

Varhaiset merkit on helppo ohittaa – ne muistuttavat tupakoitsijan yskää, astmaa tai tavallista vilustumista. Tavallisia varhaisia oireita ovat:

• Toistuva yskä, usein limanerityksen kera
• Hengitystieinfektiot, jotka kestävät tavallista kauemmin
• Vinkuminen tai vinkahdus rinnassa
• Lisääntyvä hengenahdistus fyysisen rasituksen yhteydessä

Monet tottuvat oireisiin vähitellen ja pitävät niitä normaalina ikääntymisen merkkinä [6].

Oireet kohtalaisessa ja vaikeassa keuhkoahtaumataudissa

Taudin edetessä useammat kehon osat kärsivät. Hengitysvaikeuksien lisäksi ilmaantuu usein:

• Voimakas väsymys – hengitystyö kuluttaa enemmän energiaa ja rasittaa koko kehoa
• Hengenahdistus levossa – vaikeassa keuhkoahtaumataudissa pelkkä lepo ei riitä toipumiseen
• Laihtuminen ja lihasheikkous – yleistä pitkälle edenneessä taudissa, johtuu lisääntyneestä energiankulutuksesta ja vähentyneestä liikkumisesta
• Turvonneet jalat – voi olla merkki siitä, että sydän on kärsinyt
• Lisääntynyt infektioherkkyys – pahenemisvaiheet eli eksaserbaatiot laukeavat usein hengitystieinfektioista [3, 6]

Keuhkoahtaumatauti ja väsymys – miksi jaksaminen heikkenee?

Väsymys on yksi eniten elämänlaatua heikentävistä oireista, mutta se jää usein liian vähälle huomiolle. Se johtuu useista yhteisvaikuttavista tekijöistä.

Hengittäminen on lihastyötä. Keuhkoahtaumataudissa hengityslihakset työskentelevät tavallista kovemmin puristaakseen ilmaa ahtaampien hengitysteiden läpi – se voi vaatia jopa kymmenkertaisen määrän energiaa verrattuna terveeseen henkilöön. Veren alhaisempi happipitoisuus heikentää lisäksi kaikkien kehon lihasten suorituskykyä [7].

Väsymys johtaa vähäisempään liikkumiseen, mikä puolestaan lisää lihasheikkoutta ja heikentää tasapainoa – tärkeä tekijä kaatumisriskin kannalta.

Keuhkoahtaumatauti ja liitännäissairaudet

Keuhkoahtaumatautia pidetään nykyään systeemisairauksena – sairautena, joka vaikuttaa koko kehoon eikä vain keuhkoihin. Yleisiä samanaikaisia tiloja ovat:

• Sydämen vajaatoiminta – sydän kuormittuu lisääntyneen työkuorman ja hapenpuutteen vuoksi
• Osteoporoosi – luukato on niin yleinen keuhkoahtaumataudissa, että ehkäisevä hoito suositellaan usein
• Masennus ja ahdistus – esiintyy merkittävällä osalla vaikean keuhkoahtaumataudin potilaista, osittain hengenahdistuksen ja heikentyneen liikkumisvapauden vuoksi
• Aliravitsemus – 20–60 prosenttia keuhkoahtaumatautia sairastavista on aliravittuja
• Lihaskato (sarkopenia) – aktiivinen lihasten hajoaminen, joka pahentaa heikkoutta ja tasapaino-ongelmia [3, 7]

Väsymyksen, lihasheikkouden, hapenpuutteesta johtuvan huimauksen ja lääkkeiden sivuvaikutusten yhdistelmä tekee keuhkoahtaumataudista merkittävän kaatumisriskin – erityisesti kotona.

Miten keuhkoahtaumatauti diagnosoidaan?

Keuhkoahtaumatauti diagnosoidaan yksinkertaisella keuhkotoimintatestillä, jota kutsutaan spirometriaksi. Henkilö puhaltaa suukappaleeseen, ja testi mittaa, kuinka paljon ilmaa voidaan uloshengittää ja kuinka nopeasti. FEV1:n (pakotettu uloshengitystilavuus sekunnissa) ja FVC:n (pakotettu vitaalikapasiteetti) suhde alle 0,7 vahvistaa diagnoosin [2].

Monet elävät vuosia keuhkoahtaumataudin kanssa ilman diagnoosia. Tauti on syytä epäillä kaikilla yli 35-vuotiailla, jotka tupakoivat tai ovat altistuneet hengitysteitä ärsyttäville aineille ja joilla on toistuvia hengitystieoireita [6].

Mitä voidaan tehdä keuhkoahtaumataudin hidastamiseksi?

Keuhkoahtaumatautia ei voida parantaa, mutta taudin etenemistä voidaan hidastaa merkittävästi. Tärkein yksittäinen toimenpide on tupakoinnin lopettaminen – riippumatta siitä, kuinka kauan on tupakoinut tai missä vaiheessa tauti on. Tupakoinnin lopettaminen on ainoa keino, joka todella pysäyttää keuhkokudoksen tuhoutumisen [1].

Tupakoinnin lopettamisen lisäksi useat asiat tekevät merkittävän eron arjessa:

• Fyysinen aktiivisuus – ehkä aliarvostetuimpia neuvoja keuhkoahtaumataudissa. Säännöllinen liikkuminen, omaan kuntoon sovitettuna, vähentää hengenahdistusta, vahvistaa lihaksia ja parantaa tasapainoa. Jopa rauhallisilla kävelyillä on mitattava vaikutus [8]
• Hengitysharjoitukset – huulihengitystekniikka (hidas uloshengitys kevyesti supistettujen huulten läpi) voi lievittää hengenahdistuksen tunnetta rasituksen aikana
• Rokotukset – vuosittainen influenssarokote ja pneumokokkirokote suositellaan kaikille keuhkoahtaumatautia sairastaville, koska hengitystieinfektiot ovat yleisin pahenemisvaiheiden laukaisija [1]
• Ravitsemus ja painon ylläpito – alipaino on vakava ongelma vaikeassa keuhkoahtaumataudissa ja sitä tulee ehkäistä aktiivisesti
• Lääkitys – keuhkoputkia avaavat inhalaattorit ovat hoidon perusta ja lievittävät oireita, mutta eivät korvaa edellä mainittuja elintapamuutoksia

Monilla terveyskeskuksilla on keuhkoahtaumatautiklinikka, jossa työskentelee lääkäri, sairaanhoitaja, fysioterapeutti ja ravitsemusterapeutti. Osallistuminen strukturoituun kuntoutukseen on osoitettu parantavan elämänlaatua ja vähentävän sairaalahoidon tarvetta [1, 8].

Keuhkoahtaumataudin kanssa eläminen kotona – käytännön haasteet

Yksi keuhkoahtaumataudin vaikeimmista puolista on se, miten sairaus hiipii arkeen. Monet alkavat sopeutua huomaamattaan – välttelevät portaita, lopettavat kävelylenkit, kieltäytyvät toiminnoista. Heikentynyt liikkumisvapaus johtaa lisääntyneeseen lihasheikkouteen, mikä tekee liikkumisesta entistä vaikeampaa. Tämä negatiivinen kierre on tärkeää katkaista ajoissa.

Pelko äkillisestä hengenahdistuksesta saa monet vaikean keuhkoahtaumataudin potilaista pysymään sisätiloissa. Kodista tulee ensisijainen ympäristö – ja ympäristö, jossa suurin osa kaatumistapaturmista tapahtuu.

Keuhkoahtaumatauti ja kaatumisriski kotona

Hapenpuute, väsymys ja lihasheikkous vaikuttavat tasapainoon ja reaktiokykyyn. Arkipäiväiset tilanteet – tuolilta nouseminen, wc:ssä käynti, parvekkeelle astuminen – voivat aiheuttaa todellisen riskin.

Omaisille voi olla vaikea tietää, miten parhaiten auttaa loukkaamatta sairastavan itsemääräämisoikeutta.

Turvahälytin automaattisella kaatumistunnistuksella keuhkoahtaumatautia sairastaville

Keuhkoahtaumatauti lisää kaatumisriskiä väsymyksen, lihasheikkouden ja hapenpuutteen vuoksi. Sensoremilla on turvahälytin, joka on suunniteltu juuri tähän tilanteeseen: se tunnistaa kaatumiset automaattisesti ja soittaa omaisille kellon sisäänrakennetun kaiuttimen kautta kaksikanavaisella viestinnällä. Hälytin toimii ulkona ja siinä on sisäänrakennettu GPS-paikannus.

 

LUE LISÄÄ SENSOREMININ TURVAHÄLYTTIMESTÄ JA AUTOMAATTISESTA KAATUMISTUNNISTUKSESTA