Keuhkoahtaumataudin vaiheet – oireet ja arki vaiheittain

---

Keuhkoahtaumatauti jaetaan neljään vaiheeseen – lievästä erittäin vaikeaan – sen perusteella, kuinka paljon keuhkotoiminta on heikentynyt. Se, missä vaiheessa sairaus on, määrää oireiden vakavuuden, annettavan hoidon ja sen, miten arki sujuu.

---

Miten keuhkoahtaumatauti luokitellaan?

Keuhkoahtaumatauti luokitellaan kansainvälisen GOLD-järjestelmän mukaan – Global Initiative for Chronic Obstructive Lung Disease. Luokitus perustuu spirometriaan, keuhkotoimintatestiin, jossa mitataan, kuinka nopeasti ilmaa voidaan uloshengittää. Käytettävä mittausarvo on FEV1, joka ilmaistaan prosentteina saman ikäisen terveen henkilön odotetusta normaaliarvosta [2].

Neljä vaihetta ovat GOLD 1–4, joista GOLD 1 on lievin ja GOLD 4 vakavin. On tärkeää tietää, että vaiheet kuvaavat keuhkotoimintaa – eivät sitä, kuinka huonosti henkilö voi. Kaksi samassa vaiheessa olevaa henkilöä voi kokea hyvin erilaiset oireet ja elämänlaadun [1].

GOLD 1 – Lievä keuhkoahtaumatauti

GOLD 1:ssä keuhkotoiminta on lähes normaali. FEV1 on vähintään 80 prosenttia odotetusta arvosta, mikä tarkoittaa, että keuhkot toimivat vielä suhteellisen hyvin.

Tämän vaiheen oireet ovat usein epämääräisiä ja helppo ohittaa:

• Krooninen yskä, usein limanerityksen kera
• Hengitystieinfektiot, jotka kestävät tavallista kauemmin
• Lievä hengenahdistus raskaassa rasituksessa

Monet GOLD 1 -vaiheessa olevat eivät ole vielä saaneet diagnoosia. Oireet tulkitaan tupakoitsijan yskäksi tai huonoksi kunnoksi eikä taudin merkiksi. Elämänlaatu on yleensä hyvä ja arki sujuu lähes normaalisti [3].

Lievästä vaiheesta huolimatta tupakoinnin lopettaminen nyt on tärkeää – se on ainoa keino, joka todella hidastaa taudin etenemistä.

GOLD 2 – Kohtalainen keuhkoahtaumatauti

GOLD 2:ssa FEV1 on laskenut 50–79 prosenttiin odotetusta arvosta. Ilmavirta on selvästi heikentynyt ja oireet alkavat vaikuttaa arkeen merkittävämmin.

Yleisiä oireita GOLD 2:ssa:

• Selkeä hengenahdistus kävellessä ja kevyessä rasituksessa
• Päivittäinen yskä limanerityksen kera
• Lisääntynyt väsymys ja heikompi yleinen jaksaminen
• Pahenemisvaiheet (eksaserbaatiot) hengitystieinfektioiden yhteydessä

GOLD 2 on usein vaihe, jossa henkilö hakeutuu ensimmäistä kertaa hoitoon – joskus vakavan hengitystieinfektin jälkeen, joka ei mennyt ohi. Keuhkoputkia avaava inhalaattorihoito aloitetaan tavallisesti tässä vaiheessa [2].

Keuhkokuntoutukseen osallistuminen on erityisen arvokasta GOLD 2:ssa, ennen kuin tauti pääsee etenemään pidemmälle.

GOLD 3 – Vaikea keuhkoahtaumatauti

GOLD 3:ssa FEV1 on 30–49 prosenttia odotetusta arvosta. Keuhkotoiminta on nyt vakavasti heikentynyt ja vaikuttaa koko kehoon, ei pelkästään hengitykseen.

Oireita ja haasteita GOLD 3:ssa:

• Hengenahdistus kevyessä toiminnassa, kuten pukeutuessa tai portaita noustessa
• Selkeä lihasheikkous, erityisesti jaloissa
• Toistuvat ja vakavat pahenemisvaiheet, jotka voivat vaatia sairaalahoitoa
• Lisääntynyt masennus- ja ahdistusriski liikkumisvapauden rajoittumisen vuoksi
• Alkava laihtuminen ja aliravitsemus

GOLD 3:ssa keuhkoahtaumatauti vaikuttaa yhä enemmän tasapainoon ja reaktiokykyyn. Väsymys, hapenpuute ja lihasheikkous lisäävät kaatumisriskiä kotona – arkisissa tilanteissa kuten tuolilta noustessa tai wc:ssä käydessä [4].

Monet GOLD 3 -vaiheessa tarvitsevat omaisten apua ja alkavat harkita apuvälineitä ja kodin muutostöitä.

GOLD 4 – Erittäin vaikea keuhkoahtaumatauti (loppuvaihe)

GOLD 4:ssä – jota kutsutaan usein keuhkoahtaumataudin loppuvaiheeksi – FEV1 on alle 30 prosenttia odotetusta arvosta. Keuhkot eivät enää pysty hapettamaan verta riittävästi normaalilla hengittämisellä.

Se on vakava tila, joka vaikuttaa koko elämäntilanteeseen:

• Hengenahdistus levossa tai pienimmässäkin rasituksessa
• Monet ovat riippuvaisia kotihapesta
• Voimakas laihtuminen ja lihaskatoa (kakeksia)
• Turvonneet jalat sydänvaikutusten vuoksi
• Kognitiiviset vaikutukset, kuten sekavuus ja keskittymisvaikeudet hapenpuutteen vuoksi
• Toistuvat, henkeä uhkaavat pahenemisvaiheet

Pelko äkillisestä hengenahdistuksesta saa monet vaikean keuhkoahtaumataudin potilaista rajoittumaan kotiin. Sairaus saa palliatiivisen luonteen – hoito keskittyy oireiden lievittämiseen ja elämänlaadun ylläpitämiseen parantamisen sijaan [5].

Monet GOLD 4 -vaiheessa olevat tietävät, ettei heillä ole paljon aikaa jäljellä, mutta näitä keskusteluja käydään harvoin terveydenhuollossa. Omaiset kantavat usein raskasta huolta ja saattavat tarvita tukea roolissaan [5].

Kuinka nopeasti keuhkoahtaumatauti etenee?

Taudin kulku vaihtelee suuresti yksilöiden välillä. Henkilöllä, joka lopettaa tupakoinnin ajoissa, tauti voi hidastua huomattavasti – joissakin tapauksissa elinajanodote on lähes sama kuin henkilöllä, joka ei ole koskaan tupakoinut [6].

Henkilöllä, joka jatkaa tupakointia tai jolla on vakavia liitännäissairauksia kuten sydämen vajaatoiminta tai osteoporoosi, tauti voi edetä nopeammin. Toistuvat eksaserbaatiot ovat yksi tärkeimmistä nopean etenemisen riskitekijöistä – jokainen vakava pahenemisvaihe jättää keuhkot hieman huonompaan kuntoon [2].

Ei ole olemassa menetelmää, jolla voisi ennustaa tarkasti, kuinka nopeasti keuhkoahtaumatauti etenee yksittäisellä henkilöllä, mutta säännöllinen spirometriaseuranta antaa selkeän kuvan siitä, laskeeko keuhkotoiminta odotettua nopeammin.

Voiko taudin etenemistä hidastaa?

Kyllä – eikä ole koskaan liian myöhäistä. Tupakoinnin lopettaminen on yksittäisistä toimenpiteistä tehokkain kaikissa vaiheissa. Sen lisäksi säännöllisen liikunnan on osoitettu hidastavan lihasvoiman heikkenemistä ja parantavan tasapainoa jopa GOLD 3- ja 4-vaiheissa [7].

Lääkitys, rokotukset, riittävä ravitsemus ja keuhkokuntoutukseen osallistuminen ovat muita toimenpiteitä, jotka yhdessä voivat tehdä suuren eron elämänlaadun kannalta – vaikka ne eivät voikaan korjata jo syntyneitä keuhkovaurioita.

Keuhkoahtaumatauti ja kaatumisriski – erityisesti GOLD 3- ja 4-vaiheissa

GOLD 3:sta alkaen kaatumisriski on tärkeä huomioida. Hapenpuutteen, väsymyksen, lihasheikkouden ja lääkebivirkutusten yhdistelmä vaikuttaa tasapainoon ja lisää kaatumisriskiä – erityisesti kotona. Lue lisää artikkelissamme keuhkoahtaumataudista ja kaatumisriskistä.

Turvahälytin automaattisella kaatumistunnistuksella keuhkoahtaumatautia sairastaville

Keuhkoahtaumatauti lisää kaatumisriskiä väsymyksen, lihasheikkouden ja hapenpuutteen vuoksi. Sensoremilla on turvahälytin, joka on suunniteltu juuri tähän tilanteeseen: se tunnistaa kaatumiset automaattisesti ja soittaa omaisille kellon sisäänrakennetun kaiuttimen kautta kaksikanavaisella viestinnällä. Hälytin toimii ulkona ja siinä on sisäänrakennettu GPS-paikannus.

 

LUE LISÄÄ SENSOREMININ TURVAHÄLYTTIMESTÄ JA AUTOMAATTISESTA KAATUMISTUNNISTUKSESTA