Yksintyöskentely kunnallisessa toiminnassa – mikä on työnantajan vastuu?

2025-03-19

Yksintyöskentely on yleistä kunnallisessa toiminnassa – kotihoidossa, sosiaalityössä, kiinteistönhoidossa ja siivouspalveluissa. Tässä käymme läpi, mitä yksintyöskentelyn säännöt vaativat kunnallisilta työnantajilta, mitä ammattiliitot suosittelevat ja miten velvollisuudet täytetään käytännössä.

Mitä yksintyöskentely tarkoittaa Suomen lain mukaan?

Suomessa yksintyöskentely on säännelty työturvallisuuslaissa (738/2002) 29 §:ssä. Yksintyöskentely tarkoittaa työtä, jota tehdään kuulo- ja näköetäisyyden ulkopuolella muista – eli kunnallinen työntekijä voi olla yksin, vaikka muita olisi lähettyvillä, jos he eivät voi puuttua hätätilanteeseen [1].

Yleisiä kunnallisia ammatteja, joissa esiintyy yksintyöskentelyä:

  • Kotihoitohenkilöstö asiakkaiden kotona
  • Sosiaalityöntekijät kotikäynneillä
  • Kiinteistönhoitajat ja siivoushenkilöstö kunnallisissa kiinteistöissä
  • Pysäköinninvalvojat julkisessa ympäristössä

Mitä ammattiliitot sanovat?

JHL (Julkisten ja hyvinvointialojen liitto) ja Tehy korostavat, että työnantajilla on erityinen vastuu, kun henkilöstö työskentelee yksin. Ne painottavat erityisesti:

  • Riskiarviointi – työnantajan on kartoitettava ja ennaltaehkäistävä yksintyöskentelyyn liittyvät riskit
  • Tekniset apuvälineet – henkilöstöllä on oltava mahdollisuus hälyttää apua nopeasti
  • Uhkatilanteiden koulutus – jos työssä esiintyy uhkatilanteita, henkilöstölle on järjestettävä koulutus
  • Yksintyöskentelyn rajoittaminen – tietyissä ammateissa suositellaan välttämään yksintyöskentelyä kokonaan

Jos yksintyöskentelyä ei voida välttää, ammattiliitot katsovat, että käytössä on oltava tekniset ratkaisut – kuten turvahälytin yksin työskenteleville – turvallisuuden varmistamiseksi.

Työnantajan velvollisuudet kunnallisessa yksintyöskentelyssä

Työturvallisuuslain ja siihen liittyvien asetusten mukaan työnantajalla on velvollisuus varmistaa turvallinen työympäristö myös yksintyöskentelyn osalta [1][2]. Tämä tarkoittaa:

Riskiarviointi – työnantajan on tehtävä riskiarviointi ja tunnistettava vaarat ennen työn aloittamista. Lisätietoja löytyy sivultamme riskinarvioinnin yksintyo.

Toimenpiteet – havaitut riskit on seurattava konkreettisilla toimenpiteillä niiden vähentämiseksi.

Hälytysvalmius – yksin työskentelevien on voitava pyytää apua nopeasti. Lisätietoa turvallisuudesta työpaikalla esimiehille.

Seuranta – työnantajan on säännöllisesti tarkistettava, että toimenpiteet toimivat, ja päivitettävä riskiarviointi muutosten yhteydessä.

Jos vaatimuksia ei noudateta, AVI voi antaa toimintamääräyksiä ja asettaa uhkasakkoja. Lue lisää yksintyöskentelyn rikkomisen seuraamuksista.

Turvahälytin – ratkaisu, joka täyttää työnantajan vastuun

Yksi tehokkaimmista keinoista lisätä turvallisuutta kunnallisessa yksintyöskentelyssä on turvahälytin. Hälyttimen avulla työntekijä voi nopeasti pyytää apua uhkaavassa tai akuutissa tilanteessa – ilman matkapuhelimen käyttöä.

Turvahälyttimen edut kunnalliseen yksintyöskentelyyn:

  • Nopea hälytys kollegoille tai hälytyskeskukseen nappia painamalla
  • Automaattinen kaatumishälytys, jos tapaturma sattuu ilman että työntekijä voi itse hälyttää
  • GPS-paikannus, jotta apu voidaan lähettää oikeaan paikkaan
  • Kaksisuuntainen viestintä sisäänrakennetun kaiutinpuhelimen kautta

Turvahälytin automaattisella kaatumishälytyksellä parantaa turvallisuutta

Sensoremin turvahälytin on kehitetty erityisesti työpaikan turvallisuuden parantamiseen. Hälyttimessä on automaattinen kaatumishälytys, joka soittaa hälytyksensaajille kellon sisäänrakennetun kaiutinpuhelimen kautta kaksisuuntaisella viestinnällä. Jos kukaan hälytyksensaajista ei vastaa, puhelu siirtyy Sensoremin hälytyskeskukseen. Turvahälytin toimii ulkona ja siinä on sisäänrakennettu GPS-paikannus.

 

 

 

LUE LISÄÄ SENSOREMIN TURVAHÄLYTTIMESTÄ YRITYKSILLE

Lähteet