Mitä seuraa, jos työnantaja rikkoo yksintyöskentelyn sääntöjä?

2024-02-26

Suomessa yksintyöskentely on säännelty työturvallisuuslaissa (738/2002) ja siihen liittyvissä asetuksissa. Sääntöjen rikkominen voi johtaa toimintamääräyksiin, sakkoihin ja vakavissa tapauksissa rikosoikeudelliseen vastuuseen. Tässä käymme läpi, mitä laki vaatii ja mitä seurauksia rikkomuksista voi aiheutua.

Mitä sääntöjä yksintyöskentelystä on Suomessa?

Suomessa yksintyöskentelyn vaatimukset perustuvat ensisijaisesti työturvallisuuslakiin (738/2002) 29 §:ään, joka velvoittaa työnantajan arvioimaan yksintyöskentelyyn liittyvät riskit ja huolehtimaan siitä, että työntekijä voi tarvittaessa saada apua. Jos työ aiheuttaa erityistä tapaturman tai väkivallan vaaraa, ei yksintyöskentely ole sallittua ilman asianmukaisia turvallisuusjärjestelyitä [1].

Työnantajalla on velvollisuus tehdä kirjallinen riskiarviointi osana työsuojelun toimintaohjelmaa. Yksintyöskentelyn säännöt ja työnantajan velvollisuudet on kuvattu tarkemmin erillisellä sivullamme. Valvonnasta vastaa Aluehallintovirasto (AVI) [2]. Lisätietoja löytyy myös sivultamme turvallisuus työpaikalla esimiehille.

Toimintamääräykset ja pakkokeinot

Kun AVI havaitsee puutteita, se antaa tyypillisesti toimintamääräyksen määräajalla. Ellei työnantaja noudata määräystä, AVI voi hakea uhkasakon asettamista [3]. Välittömässä vaaratilanteessa AVI voi määrätä työn keskeyttämisestä heti [3].

Sakot ja taloudelliset seuraamukset

Työturvallisuusrikkomuksesta voidaan tuomita sakkorangaistus rikoslain 47 luvun ja työturvallisuuslain 63 §:n nojalla. Törkeiden tai toistuvien rikkomusten osalta syyttäjä voi nostaa syytteen käräjäoikeudessa [1][4]. Erityisesti yksin työskenteleville on tärkeää varmistaa nopea avunsaanti.

Rikosoikeudellinen vastuu

Vakavissa tapauksissa työnantaja tai vastuuhenkilö voidaan tuomita työturvallisuusrikoksesta (rikoslaki 47 luku 1 §). Rangaistuksena on sakko tai enintään yhden vuoden vankeusrangaistus. Jos laiminlyönti on johtanut kuolemaan, voidaan soveltaa kuolemantuottamusta koskevaa säännöstä (rikoslaki 21 luku 8 §) [4].

Vahingonkorvausvastuu

Loukkaantunut työntekijä voi vaatia vahingonkorvausta työnantajalta. Työnantaja on lain mukaan velvollinen ottamaan tapaturmavakuutuksen kaikille työntekijöilleen [5]. Lisätietoa riskiarvioinnista yksintyöskentelyyn löytyy erilliseltä sivultamme.

Mainevaikutukset

Työsuojelusäännösten rikkominen voi aiheuttaa merkittävää maineharmia ja heikentää luottamusta henkilöstön, asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden keskuudessa. AVI:n valvontapäätökset ovat julkisia.

Seuraukset ovat vakavia – ehkäise oikeilla ratkaisuilla

Yhteenvetona: seuraukset työnantajille, jotka rikkovat Suomen yksintyöskentelyn sääntöjä, ovat vakavia. Perusteellinen riskiarviointi, selkeät toimintaohjeet ja luotettava turvahälytin ovat keskeisiä ennaltaehkäisyn välineitä.

Turvahälytin automaattisella kaatumishälytyksellä parantaa turvallisuutta työpaikalla

Sensoremin turvahälytin on kehitetty erityisesti työpaikan turvallisuuden parantamiseen. Hälyttimessä on automaattinen kaatumishälytys, joka soittaa hälytyksensaajille kellon sisäänrakennetun kaiutinpuhelimen kautta kaksisuuntaisella viestinnällä. Jos kukaan hälytyksensaajista ei vastaa, puhelu siirtyy Sensoremin hälytyskeskukseen. Turvahälytin toimii ulkona ja siinä on sisäänrakennettu GPS-paikannus.

 

 

Sensorem GPS-kello sisäänrakennetulla turvahälyttimellä eläkeläisille ja sairauden varalta. Helppokäyttöinen. Ohut malli kädessä

 

LUE MITEN SENSOREMIN HENKILÖKOHTAINEN HÄLYTYS VOI AUTTA YKSIN TYÖSKENNELLESSÄ

Lähteet