Mikä on polvinivelen nivelrikko?

Polvinivelen nivelrikko on yksi yleisimmistä nivelrikon muodoista ja syntyy, kun polvinivelen rustopinta vähitellen kuluu. Tämä aiheuttaa kipua, jäykkyyttä, turvotusta ja liikkumisen vaikeutta. Nivelrikko kehittyy usein hitaasti vuosien mittaan ja voi vaikuttaa toiseen tai molempiin polviin. Vaikka kyseessä on krooninen sairaus, oireita voidaan lievittää ja elämänlaatua parantaa sopivalla hoidolla.

Nivelrikon syyt

Nivelrikko syntyy, kun nivelruston uusiutuminen ja kuluminen eivät ole enää tasapainossa. Riskitekijöitä ovat muun muassa:

• Ikä: Riski kasvaa merkittävästi yli 50-vuotiailla (1).

• Ylipaino: Ylimääräinen paino kuormittaa polviniveliä ja nopeuttaa ruston kulumista (2).

• Aiemmat vammat: Esimerkiksi polven ristiside- tai kierukkavammat voivat altistaa nivelrikolle.

• Perinnöllisyys: Geenit voivat vaikuttaa ruston laatuun ja kestävyyteen.

• Fyysisesti raskas työ: Polvia kuormittava työ lisää nivelrikon riskiä (3).

Tavalliset oireet

Nivelrikon oireet voivat vaihdella, mutta yleisimpiä ovat:

• Liikkuessa ilmenevä kipu, erityisesti levon jälkeen

• Aamujäykkyys

• Turvotus ja arkuus

• Naksuminen tai rahina polvessa

• Vaikeus koukistaa tai ojentaa polvea kunnolla

Oireet alkavat usein vähitellen ja pahenevat ajan myötä. Nivel voi myös muuttaa muotoaan ja toimintaansa.

Diagnoosi ja hoito

Nivelrikko diagnosoidaan yleensä kliinisen tutkimuksen, potilaan kertomien oireiden ja röntgenkuvien perusteella. Verikokeilla voidaan sulkea pois muita sairauksia, mutta ne eivät vahvista nivelrikkoa.

Hoidon tavoitteena on lievittää kipua ja parantaa polven toimintakykyä:

• Liikunta: Yksilöllisesti suunniteltu harjoittelu on hoidon perusta (4).

• Kipulääkkeet: Parasetamoli ja tulehduskipulääkkeet voivat helpottaa oireita.

• Painonhallinta: Painon pudottaminen vähentää nivelten kuormitusta.

• Apuaineet: Polvituen tai kävelykepin käyttö voi keventää nivelkuormaa.

• Leikkaus: Vaikeissa tapauksissa voidaan harkita tekonivelleikkausta.

Elämä nivelrikon kanssa

Nivelrikkodiagnoosi ei tarkoita, että aktiivinen elämä on ohi. Päinvastoin – säännöllinen liikunta auttaa lievittämään kipua ja hidastamaan sairauden etenemistä. Kävely, pyöräily ja voima- sekä liikkuvuusharjoittelu sopivat monille. Henkilöille, joilla on myös muita sairauksia kuten muistisairaus, liikkumisen ylläpitäminen voi olla haastavampaa. Tällöin omaisten ja hoitohenkilökunnan tuki on ratkaisevaa, jotta päivittäinen aktiivisuus säilyy.

Turvahälyttimet automaattisilla putoamishälyttimillä voivat lisätä turvallisuutta ihmisille, joilla on lisääntynyt putoamisriski.

Sensoremin turvahälytin on esimerkki teknisestä apuvälineestä, joka on suunniteltu erityisesti ihmisille, joilla on lisääntynyt putoamisriski. Turvahälytin voi automaattisesti hälyttää kaatumisen sattuessa ja soittaa sitten sukulaisille kellon sisäänrakennetun kaiutinpuhelimen avulla, jossa on kaksisuuntainen tietoliikenne. Turvahälytin toimii ulkona ja siinä on sisäänrakennettu GPS-paikannus, jotta omaiset näkevät käyttäjän sijainnin kartalla Sensorem-sovelluksessa.