Mitä AVI ja työturvallisuuslaki sanovat yksintyöskentelystä?

2024-03-03

Työturvallisuuslaki (738/2002) § 29 asettaa selkeät vaatimukset työnantajille, joiden henkilöstö työskentelee yksin. Tässä käymme läpi, mitä yksintyöskentelyn säännöt tarkoittavat ja mitä työnantajan on käytännössä tehtävä.

Mikä on yksintyöskentelyä koskeva sääntelypohja Suomessa?

Suomessa yksintyöskentely on säännelty ensisijaisesti työturvallisuuslaissa (738/2002) § 29, joka velvoittaa työnantajan arvioimaan yksintyöskentelyyn liittyvät riskit ja huolehtimaan siitä, että työntekijä voi tarvittaessa saada apua nopeasti. Jos työ aiheuttaa erityistä tapaturman tai väkivallan vaaraa, yksintyöskentely ei ole sallittua ilman asianmukaisia suojatoimenpiteitä [1].

Lisäksi sovelletaan AVI:n (Aluehallintovirasto) valvontaa, joka perustuu työsuojelun valvonnasta ja muutoksenhausta hallintotuomioistuimessa annettuun lakiin [2].

Riskiarviointi – työnantajan ensimmäinen velvollisuus

Työnantajan on tehtävä riskiarviointi yksintyöskentelystä ja tunnistettava erityiset vaarat, joita tämä työtapa aiheuttaa. Arviointi on dokumentoitava ja päivitettävä toiminnan muuttuessa [1][2].

Esimerkkejä arvioitavista riskeistä:

  • Tapaturmariski ilman, että kukaan voi puuttua tilanteeseen
  • Uhka- ja väkivaltatilanteiden riski
  • Äkillisten sairauskohtausten riski ilman mahdollisuutta hälyttää apua

Toimenpiteet ja varusteet

Kun riskit on tunnistettu, työnantajan on ryhdyttävä konkreettisiin toimenpiteisiin. Tämä voi tarkoittaa teknisiä ratkaisuja, organisatorisia käytäntöjä ja koulutusta. Työnantajan on varmistettava, että työntekijällä on asianmukainen viestintäväline ja mahdollisuus kutsua apua nopeasti [1].

Jos työ on yhdistetty erityiseen vaaraan eikä vaaraa voida poistaa, yksintyöskentely ei ole sallittua. Lisätietoa turvallisuudesta työpaikalla esimiehille.

Hätätilanteiden toimintaohjeet

Työnantajalla on oltava tehokkaat toimintaohjeet yksintyöskentelyn yhteydessä mahdollisesti syntyviin hätätilanteisiin – tulipalot, lääketieteelliset hätätilanteet tai uhkaavat tilanteet. Ohjeiden on oltava kaikkien asianomaisten tiedossa ja niitä on testattava säännöllisesti.

Seuranta ja arviointi

Lainsäädäntö edellyttää, että työnantaja seuraa ja arvioi säännöllisesti turvatoimenpiteiden tehokkuutta ja päivittää riskiarvioinnin muutosten yhteydessä [1][2].

Seuraukset sääntöjen rikkomisesta

Jos työnantaja ei täytä vaatimuksia, AVI voi antaa toimintamääräyksiä ja asettaa uhkasakkoja. Lue lisää yksintyöskentelyn sääntöjen rikkomisen seuraamuksista.

Turvahälytin automaattisella kaatumishälytyksellä parantaa turvallisuutta

Sensoremin turvahälytin on kehitetty erityisesti työpaikan turvallisuuden parantamiseen. Hälyttimessä on automaattinen kaatumishälytys, joka soittaa hälytyksensaajille kellon sisäänrakennetun kaiutinpuhelimen kautta kaksisuuntaisella viestinnällä. Turvahälytin toimii ulkona ja siinä on sisäänrakennettu GPS-paikannus.

 

Sensoremin älykello turvahälyttimellä ja GPS:llä lisää eläkeläisten turvallisuutta. Sensoremin hälytyskeskus on avoinna 24/7. Kuva älykellosta turvahälyttimellä

 

LUE MITEN SENSOREMIN HENKILÖKOHTAINEN HÄLYTYS VOI AUTTA YKSIN TYÖSKENNELLESSÄ

Lähteet