Milloin turvapuhelin tulisi myöntää? – opas ammattilaisille
Turvapuhelin tulisi myöntää lisääntyneen kaatumisriskin, turvattomuuden tai heikentyneen toimintakyvyn perusteella. Palvelutarpeen arviointi ja vasteaika ovat ratkaisevia.
Osa hyvinvointialueen kotihoitoa
Turvapuhelin on apuväline, jonka avulla ikäihminen voi saada nopeasti apua hätätilanteessa.
Ammattilaiselle kyse ei ole pelkästä teknologiasta, vaan oikeanlaisesta palvelutarpeen arvioinnista – jossa potilasturvallisuus ja itsenäisen kotona asumisen tukeminen ovat keskeisiä.
Suomessa turvapuhelin on hyvinvointialueen järjestämä tukipalvelu, joka myönnetään yksilöllisen palvelutarpeen arvioinnin perusteella. Arviointi voidaan toteuttaa puhelimitse tai kotikäynnillä (1).
Mitä turvapuhelin tarkoittaa tässä yhteydessä?
Turvapuhelin on henkilökohtainen apuväline, jonka avulla voidaan:
- hälyttää apua tarvittaessa
- luoda välitön puheyhteys
- mahdollistaa nopea auttaminen
- tietyissä tapauksissa hälyttää automaattisesti esimerkiksi kaatumisen yhteydessä
Sitä käytetään ensisijaisesti kotona asuvien henkilöiden toimesta, jotka eivät ole jatkuvan valvonnan piirissä.
Milloin turvapuhelin tulisi myöntää?
Turvapalvelun myöntäminen perustuu yksilölliseen palvelutarpeen arviointiin. Palvelu voidaan myöntää esimerkiksi seuraavista syistä (1):
- ikäihmisen riski kaatua on lisääntynyt
- ikäihmisen kyky toimia on heikentynyt ja tämä aiheuttaa riskin vaaratilanteille
- ikäihmisellä on turvaton olo
Turvapuhelin voidaan myöntää myös ennaltaehkäisevästä näkökulmasta, ei ainoastaan akuutin tarpeen perusteella (1).
Riskiperusteinen palvelutarpeen arviointi
Arvioinnin tulee perustua systemaattiseen läpikäyntiin:
- fyysinen toimintakyky (tasapaino, liikkuminen)
- kognitiivinen kyky
- aiemmat tapaturmat
- sosiaalinen tilanne (yksinäisyys, tukiverkosto)
- asuinolosuhteet
Palvelutarpeen arvioinnissa selvitetään asiakkaan toimintakyky ja palvelutarve yhdessä asiakkaan kanssa, mukaan lukien asiakkaan omat voimavarat (1).
Milloin turvapuhelin on erityisen perusteltu?
Turvapuhelin on erityisen tärkeä kun:
- henkilö on kaatunut aiemmin
- on riski pitkälle makuuajalle kaatumisen jälkeen
- henkilö on paljon yksin kotona
- omaisten tai avun vasteaika on pitkä
Pitkä makuuaika kaatumisen jälkeen lisää komplikaatioriskiä merkittävästi ja on yksi yleisimmistä syistä, miksi ikäihmiset menettävät itsenäisyytensä.
Kognitiivinen heikentyminen ja kyky käyttää turvapuhelinta
Kognitiivisen heikentymisen yhteydessä on kiinnitettävä erityistä huomiota henkilön kykyyn käyttää apuvälinettä.
Tämä tarkoittaa, että:
- manuaaliset hälyttimet voivat olla riittämättömiä
- automaattisten toimintojen tarve voi olla olemassa
- tukitoimenpiteet on sovitettava yksilöllisesti
Turvapalvelun saaminen edellyttää, että asiakas ymmärtää turvapuhelimen käytön ja pystyy käyttämään sitä (1).
Manuaaliset ja automaattiset hälyttimet
Arvioinnissa on erotettava eri toiminnot:
- manuaaliset hälyttimet vaativat aktiivista toimintaa käyttäjältä
- automaattiset hälyttimet voivat aktivoitua esimerkiksi kaatumisesta tai passiivisuudesta
Korkean riskin tai rajoittuneen toimintakyvyn henkilöille automaattiset toiminnot voivat merkittävästi lisätä turvallisuutta.
Vasteajan merkitys
Vasteaika on keskeinen tekijä palvelutarpeen arvioinnissa.
Se tarkoittaa:
- kuinka nopeasti hälytys tavoittaa vastaanottajan
- kuinka nopeasti apu saapuu paikalle
- onko olemassa varasuunnitelma, jos ensimmäinen kontakti ei vastaa
Turvapalvelukeskuksen hoitaja vastaanottaa hälytyksen ja arvioi tilanteen etäyhteyden avulla. Tarvittaessa paikalle lähetetään turvapartio tai kotihoidon hoitaja (1).
Rajoitukset ja täydentävät palvelut
Turvapuhelin ei aina yksin riitä.
Tarvetta voi olla myös:
- valvonnalle
- kotihoidolle
- muille apuvälineille
- kodin muutostöille
Palveluohjaaja voi myöntää turvapuhelimen tukipalveluna ja auttaa koordinoimaan kokonaisvaltaisen palvelukokonaisuuden. On myös tärkeää tuntea kenelle turvapuhelin sopii parhaiten oikean kohdentamisen varmistamiseksi.
Palvelu tulisi myöntää osana kokonaisvaltaista palvelutarpeen arviointia.
Käytännön näkökohtia ratkaisun valinnassa
Turvapuhelinta valittaessa tulee huomioida:
- kattavuus (sisätilat ja ulkona)
- paikannus (GPS)
- hälytyskettju ja vastaanottajat
- varasuunnitelma, jos kukaan ei vastaa
- helppokäyttöisyys
Nämä tekijät vaikuttavat sekä toiminnallisuuteen että potilasturvallisuuteen.
Turvahälytin tukemassa myöntämistä
Sensoremin turvaranneke on tekninen apuväline, joka mahdollistaa nopean hälytysten käsittelyn. Hälytys voidaan aktivoida manuaalisesti tai automaattisesti, ja se soittaa ennalta määritellyille yhteyshenkilöille kaksisuuntaisen viestinnän kautta. Ratkaisu toimii sekä sisätiloissa että ulkona ja siinä on sisäänrakennettu GPS-paikannus, jonka avulla käyttäjä voidaan paikantaa ja varmistaa, että oikeat toimenpiteet käynnistyvät ajoissa.
KATSO MITEN TURVAHÄLYTIN VOI TOIMIA APUVÄLINEENÄ MYÖNTÄMISEN TUKENA
Lähteet
- [1] Pohjois-Savon hyvinvointialue. Turvapalvelu – myöntämisperusteet ja palvelutarpeen arviointi. https://pshyvinvointialue.fi/turvapalvelu

